Professori Risto Harisalo: Hallitus keskittyi vain rakenteisiin – ei palveluihin

Hallintotieteen emeritusprofessori Risto Harisalo Tampereen yliopistosta osaa kertoa meille, mihin kunta- ja sote-uudistukset kompastuivat.

– Ne kompastuivat siihen, että on menty kaiken aikaa hallintolaatikot ja rakenteet palveluiden edellä. On haettu suuria yhdenmukaisia ratkaisuja paikallisten palvelusovellusten ja –innovaatioiden sijaan, professori sanoo.

Harisalon mukaan Kataisen hallituksen kunta- ja sote-uudistuksissa on ajateltu, että kun rakenne on kunnossa, myös palvelut ovat kunnossa.

– Mutta rakenteesta on liian pitkä hyppy hyvään palveluun, eikä hypyn pituutta tai luonnetta ole kukaan koskaan edes määritellyt, Harisalo korostaa.

Professori väittää, että olemme ”rakenneuskovaisia” – ja ongelma on juuri siinä, että palveluiden sijaan keskitymme rakenteisiin.

– Meitä johtaa illuusio yhdenmukaisuudesta. Haemme Helsingistä Utsjoelle asti samanlaista rakennetta ja sapluunaa, vaikka kaupungin sisällä yksi katu voi erottaa kaksi erilaista palvelualuetta ja -kulttuuria kansalaisten erilaistuvine tarpeineen.

Professori arvioi, että jos annamme kaikille kansalaisille täsmälleen saman palvelun, joku saa aina enemmän kuin tarvitsee ja useimmat saavat todennäköisesti vähemmän kuin edellyttäisivät.

– Ja jotkut saavat todennäköisesti kokonaan väärää palvelua. Vahvimman oikeudet eivät ole sama asia kuin palveluiden tarvitsijoiden oikeudet.

Erva-malli uusi mantra yhdenmukaisuudesta?

Risto Harisalon mukaan valtakunnan päätöksenteossa on jo pitkään oltu ”yhdenmukaisuuden vankeja”.

– Ja nyt on iso riski, että erva-malli on uusi mantra tällaisesta yhdenmukaisuudesta, joka on tällä kertaa jopa megaluokan yhdenmukaisuutta.

Harisalo kysyy, miksi poliitikot valitsivat näin ison mittakaavan niin lyhyen harkinnan jälkeen.

– Emme osaa vielä edes arvioida, millaista voimaa ja valtaa erva tulee käyttämään kuntiin ja kansalaisiin eli veronmaksajiin. Kunnat näyttäisivät ainakin ensimmäisten suunnitelmien mukaan jäävän vain maksumiehen asemaan. Voi olla, että tästä kehkeytyy sellainen parlamentaarinen ongelma, jota kukaan ei ole toivonut, eikä tunnusta omakseen.

Harisalon mukaan hallituksen kunta- ja sote-ratkaisuissa ei ole missään vaiheessa puhuttu aidosti kunnallisen itsehallinnon mukaisista ratkaisuista.

– Kunta- ja sote-remonteissa sekä erva-ratkaisussa on puhuttu itsetarkoituksellisesti vain ja ainoastaan järjestelmästä siinä uskossa, että kun tehdään rakenteellisia muutoksia, kansalaisten hyvinvointi paranee automaattisesti – ja samalla kaikki paha, mitä on pelätty, poistuu. Näin ei ole.

Megaluokan uudistukset mahdollistavat vallan kähmimisen

Risto Harisalo pelkää, että valtakunnan päättäjät ratkaisevat nyt mahdollisimman tehokkaasti erittäin väärää ongelmaa.

– Ennen kuin koko kuntaremontti alkoi, päättäjät totesivat hyvin voimallisesti, että politiikka pitäisi tuoda takaisin näihin uudistuksiin. No nyt on nähty se, että poliitikot tulivat, ottivat vallan, mutta ei tässä kovin hyvin käynyt.

Harisalo kysyy, mistä kumpuaa luja usko keskitetyn vallan siunauksellisuuteen.

– Samanaikaisesti koko muu Länsi-Eurooppa uudistaa hallintoaan hajautetun järjestelmän suuntaan.

Professorin mukaan olemme nähneet viime vuosina koko joukon hetkellisiä taika- ja silmänkääntötemppuja. Kun jokin linjaratkaisu on saatu aikaan, kuten vaikkapa vuosi sitten keväällä vahvasti hehkutettu Petteri Orpon työryhmän vastuukuntamalli, sen nimiin on vannottu vahvasti, kunnes mallin ongelmat ovat vyöryneet päälle.

– Emme vielä tiedä, mikä ervasta tulee. Jos kuntien valtionavut siirretään erva-alueille, voi syntyä mammuttiorganisaatio, jota ei oikeasti kykene ohjaamaan kukaan.

Harisalo varoittaa, että megaluokan rakenneuudistus tarjoaa aina vanhalle vallalle suuria mahdollisuuksia kasvattaa valtaansa lisää.

– Mitä kauempana asiakas on, sitä paremmin isoissa rakenteissa on mahdollisuus kähmiä lisää valtaa ja auktoriteettia ilman että niillä ratkaisuilla olisi mitään vaikutusta asiakasrajapintoihin.

Harisalo korostaa, että jos haikailemme valtakuntaan kansallisen tason terveydenhuoltomallia Englannin tapaan, silloin kunnat pitäisi vapauttaa maksajan roolista.

– Nyt kunnille lähetetään lasku ja ne jäävät maksajiksi. Mutta miten ne voivat vaikuttaa laskun suuruuteen?

Risto Harisalo nostaa keskusteluun Sitran kansallisen tilaaja-rahoittaja-mallin.

– Se olisi ollut pienimmän byrokratian tie. Yksi kansallinen rahoittaja ja aito kilpailu palveluiden tuotannosta. Pelkäänpä, että kun taikurin hatusta vedetään lopullinen erva-ratkaisu, sieltä ei putkahda kani eikä edes kana, vaan käenpoika, professori naurahtaa.

Näennäiset kuntajakoselvitykset pitäisi keskeyttää

Risto Harisalo toivoo, että kunta- ja sote-uudistukset ovat opettaneet valtakunnan päättäjille jotakin tärkeää kunnallisesta itsehallinnosta ja että valtio ymmärtäisi nyt rauhoittaa kuntien tilanteen pariksi vaalikaudeksi – ja antaa asioiden ajautua omiin, luonteviin uomiinsa.

– Espoo pyörii parhaillaan kolmen eri selvityksen kourissa. Onko siinä mitään järkeä? Nämä näennäiset ja vasten kuntien tahtoa tehtävät kuntajakoselvitykset pitäisi uskaltaa keskeyttää, etenkin kun sote-ratkaisu on linjattu aivan toisenlaiselta pohjalta. Nyt kuntapäättäjien pitäisi saada arvioida rauhassa kotikuntansa tulevaisuutta yhdessä kuntalaisten kanssa.

Harisalo toivoo, että tutkijat arvioisivat kunta- ja sote-uudistuksien valossa kunta-valtio-suhteen kehittämistarpeita.

– Olisi tärkeää löytää keinoja vahvistaa kunta-valtio-suhdetta rakentavalla tavalla. Se, mitä olemme nähneet viimeisen kolmen vuoden aikana, sillähän ei ole mitään tekemistä aidon kunta-valtio-vuoropuhelun kanssa. Kysymys on jatkossa nyt siitä, miten aitoon vuoropuheluun vielä päästäisiin, professori sanoo.