Polemiikki / 04.06.2015

Lääkehoidosta turvallisempaa: Ajantasainen lääkityskortti kannattaisi ottaa käyttöön

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Pirjo Tuusa | Kuva: Markku Ojala

Mitä lääkkeitä ikäihminen nauttii ja mihin tarkoituksiin? Tieto tästä on usein kadoksissa niin hoitopaikoissa kuin kotona. Lääkehoidon turvallisuutta pitäisi Helsingin yliopiston sosiaalifarmasian professorin Marja Airaksisen mielestä määrätietoisesti parantaa.

Professori Marja Airaksinen tutkimusryhmineen selvittää lääkehoidon toteutusta uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoitteena on turvallinen hoito, jossa tiedonkulku ei katkeile ja jossa lääkitys on potilaalle yksilöllisesti suunniteltua ja vaikuttavaa.

– Teemme kartoituksen siitä, millaisia riskikohtia liittyy hoitoprosessiin sairaaloissa ja avopuolella. Julkaisuun kootaan sitten keskeisiä ongelmakohtia. Lääkekaaos pitää saada hoidetuksi, Airaksinen linjaa.

Tilanne on hallitsemattomin monisairailla ikäihmisillä.

– Ongelmat kasaantuvat iäkkäille henkilöille, joilla on useita lääkkeitä. Lääkemäärä ei ole heillä ongelma, vaan se, että lääkitys ei välttämättä ole järkevästi kasattu, Airaksinen toteaa.

Potilaalle on usein tehty hoitosuunnitelma ja lääkehoitosuunnitelma. Ongelmia syntyy, kun uusia sairauksia havaitaan ja potilasta hoidetaan useassa paikassa. Lääkkeet muuttuvat, mutta muutokset jäävät kirjaamatta. Toimitaan vanhoin tiedoin. Osa uusista sairauksista tai oireista voi olla lääkkeiden aiheuttamia.

Hyvinkää kehittää ratkaisumalleja

Hyvinkään sosiaali- ja terveystoimi on mukana Turvallinen lääkehoito –tutkimuksessa.

– Parannuksia tarvitaan niin järjestelmän kuin potilaan tasolla, Hyvinkään sosiaali- ja terveysjohtaja, johtajaylilääkäri, dosentti Pirjo Laitinen-Parkkonen kertoo.

Järjestelmän ongelmana on tiedon löytämisen vaikeus ja koordinaation puute. Tieto ei kulje tarpeeksi sujuvasti, koska yhteinen tietojärjestelmä puuttuu. Tutkimuksen tarkoitus on tuoda ratkaisumalleja lääkehoidon hallintaan.

Hyvinkään sairaala on HUS:in sairaala, mutta sen seinän takana on kaupungin terveyskeskussairaala, jossa jatkohoidetaan yhteisiä potilaita. Seinä on ajoittain ylipääsemätön ongelma tiedonkulussa. Pian tosin rakennetaan yhteinen sairaala, jossa ovat rakennuttajina sekä HUS että Hyvinkään kaupunki.

– Kahden organisaation liitoskohta on ongelma, johon törmätään muun muassa päivystyksessä. Potilaan mukana pitäisi olla kotihoidon kansio, mutta se ei aina ole matkassa. Avohoidosta tulevalla ei ole mukanaan lääkekorttia tai kortin tiedot eivät pidä paikkaansa, Laitinen-Parkkonen kertoo.

Selkokielinen lääkityskortti

Potilaan oma toiminta on nousemassa entistä tärkeämmäksi lääke- ja muunkin hoitoturvallisuuden takaamisessa.

Potilaan pitäisi mielellään itse kirjata muutoksia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lääkekortteihinsa, mutta kaikki eivät osaa tai uskalla kirjoitella omia lisäyksiä.

Kirjaaminen edellyttää myös potilaan osallistamista omaan hoitoonsa. Siirtymävaiheet kotoa päivystykseen, sairasosastolle ja taas kotiin sisältävät lääkitysmuutoksia, jotka jäävät kirjaamatta ja kertomatta potilaalle itselleen tai hänen hoidostaan huolehtiville.

– Olemme Hyvinkäällä pyrkineet edistämään lääkkeiden käyttämistä oikein. Lääkeinformaatio voi kuitenkin mennä ohi, kun potilas miettii lähtötilanteessa aivan muita asioita kuten kotiavaimen paikkaa. On myös aika yleistä, ettei lääkekuuria syödä loppuun, jätetään lääkkeet hakematta tai purkit löytyvät kotoa apteekin pussista avaamattomina, sosiaali- ja terveysjohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen toteaa.

Paras apuväline voisi olla yhteinen lääkityskortti.

– Lääkityskortissa näkyisivät eri lääkkeiden käyttötarkoitukset potilaalla eli se, mihin tauteihin ja oireisiin kukin lääke on määrätty. Kortista näkyisi myös, milloin lääke on määrätty, kuinka usein, kuinka paljon ja kuinka kauan sitä tulisi ottaa, professori Marja Airaksinen ehdottaa.

Lääkityskorttia olisi helppo lukea ja tieto saavuttaisi niin potilaan, omaisen, kotihoitajan, terveyskeskuksen kuin ensiavun ja päivystyksen. Ajantasaisen lääkityskortin tarve vain kasvaa, kun lääkemääräyksen voimassaoloaikaa ollaan nostamassa yhdestä kahteen vuoteen.

Sosiaalifarmasian professori toivoo, että joka potilaalla olisi yksi vastuulääkäri, joka pysyisi kärryillä ikäihmisen vaiheista hoitojärjestelmässä. Hän vastaisi kokonaisuudesta. Jokaisen pitkäaikaispotilaan lääkitys pitäisi tarkistaa ainakin kerran vuodessa.

Neuvontaa ja arviointeja apteekista

Apteekkien tehtäviä terveydenhoidossa voitaisiin kasvattaa. Apteekit voisivat ottaa enemmän vastuuta lähipalveluista. Tämän tulisi näkyä terveydenhuollon resurssien jakamisessa.

– Apteekin seurantatehtävä lääkehoidossa voisi olla nykyistä suurempi ja selkeämmin määritelty. Apteekki tulostaisi kattavan lääkityskortin. Siellä voitaisiin hoitaa pieniä vaivoja ja tehdä lääkitysten arviointeja yhteistyössä lääkärien ja hoitohenkilökunnan kanssa, Marja Airaksinen ehdottaa.
E-reseptiä tulisi Airaksisen mielestä kehittää niin, että siitä pystyttäisiin apteekissa tarkistamaan lääkehoidon kannalta oleellisia tietoja potilaan terveydentilasta. Apteekit voisivat myös kirjata sinne omia huomioita potilaan voinnista.

Apteekit voisivat auttaa ihmisiä pitkäaikaissairauksien omahoidossa nykyistä enemmän. Suomessa on koulutettu noin 200 proviisoria ja farmaseuttia lääkehoidon arviointiin.

Hoivakodit kuntoon kaikkialla

Hoitolaitoksissa pitäisi puhua hoidon tavoitteista ja hoitokulttuurista. ”Levottomien” vanhusten lääkitseminen niin, että he pysyvät sängyssä, ei saisi olla sallittua.

– Ikääntyvien hoidossa käytetään Suomessa edelleen paljon psyyken lääkkeitä, jotka lamaavat ihmisen toimintaa. Toisenkinlainen hoito olisi mahdollista: television Hoivakodit kuntoon -sarja oli mainio esimerkki siitä, että samoilla resursseilla voidaan tehdä työ asiakaslähtöisemmin, Marja Airaksinen toteaa.

Kuka määrää, mikä on potilaalle oikea ja tarpeellinen lääkitys?

– Henkilökunnan asenteet vaikuttavat siinä voimakkaasti, sosiaali- ja terveysjohtaja Pirjo Laitinen- Parkkonen sanoo.

Hyvinkäällä on käynnissä väitöskirjatyö, jossa tutkitaan lääkkeiden käyttöä hoivakodeissa. Lääkkeiden epätarkoituksenmukaista käyttöä rauhoittavassa tarkoituksessa ja henkilökunnan käsityksiä kemiallisesta sitomisesta on tutkittu varsin vähän, vaikka asia koskettaa potilaita ja hoitohenkilökuntaa laajasti.

Valtakunnallisella tasolla tapahtuu ainakin ohjerintamalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:ltä on tulossa turvallisen lääkehoidon ohjeet ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA ohjaa ikääntyvien lääkehoidon järjestämistä.

Niin lääkehoidossa kuin muussakin hoidossa tarvittaisiin valtakunnallista koordinointia.

– Suomi on pieni maa eikä esimerkiksi rahoitusta kannata pilkkoa moniin organisaatioihin. Tietojärjestelmä pitää saada toimimaan ja kannatan myös valtakunnallista rahoitussysteemiä, Marja Airaksinen arvioi.

Talvivaara-ilmiö uhkaa terveydenhuoltoa

Professori Marja Airaksinen ei usko ulkoistamisen tuovan säästöjä terveydenhuoltoon. Byrokratia lisääntyy, kun ostetaan suuri määrä palveluita eri tahoilta ja laaditaan lukuisia sopimuksia, joita on myös valvottava.

Uhkana on Talvivaara-ilmiö: kuka vastaa riskienhallinnasta? Kun työt pilkotaan, kukaan ei vastaa kokonaisuudesta.

Käy kuin työmaalla Espoon Matinkylässä, jossa ”vain” räjäytystyön hoitanut yrittäjä sai monen kerrostalon ikkunat helisemään.

Terveydenhuollon pitäisi toimia paljon paremmin kuin nykyisen alihankintaketjuihin perustuvan rakennusalan.

– Kunpa saataisiin mahdollisimman vahva perusterveydenhuolto, jota erikoissairaanhoito palvelisi, Marja Airaksinen tiivistää.

Professori toivoo, että terveydenhuollon rahoituksessa säilyisi yhteisen pussin periaate.

– Se, kuinka paljon rahaa on tilillä, ei saa ratkaista, millaista hoitoa ihminen saa, hän sanoo.

Vakuutuspohjainen terveydenhuolto on Airaksiselle tuttua USA:ssa asuvan tyttären kautta. Noin 100-200 dollaria kuussa maksava terveysvakuutus suo lapselle neljä ilmaista lääkärikäyntiä vuodessa. Sen jälkeen joka käynnistä on maksettava täysi hinta. Vakuutuspohjainen terveydenhuolto ei pohjoismaisiin oloihin tottunutta houkuttele.

Jaa

#Ei

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.