Neljänkymmenen viime vuoden aikana Suomen asuttu alue on pienentynyt, väestömäärä lisääntynyt ja väestöntiheys kasvanut. Jos sama suuntaus jatkuu, tulevaisuuden väestökasvualueita ovat lähinnä Helsingin kehyskunnat sekä muutamat yliopistokaupungit ympäristöineen.
Suomen alueiden välillä on huomattavia suorituskyvyn eroja. Nykykehityksellä vuonna 2020 suurin osa arvonlisäyksestä syntyy muutamassa voimakkaimmin kasvavassa maakunnassa.
Vuoteen 2030 on kolme skenaariota: 1. Palveluvaltainen ympäristö-Suomi, 2. markkinoiden ehdoilla onnistuva Suomi ja 3. alueellisesti tasapuolista kehitystä hakeva Suomi. Näistä keskustelu jatkukoon.
Opettajien näkemyksiä opetusoppimisprosesseja ja hyvinvointia edistävistä oppimisympäristöistä eri koulutusasteilla
28.05.2024 / Tiina Mäkelä, Marja Kankaanranta, Takumi Yada ja Elma Hyö...Aluetilastollinen katsaus mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten alueelliseen kehityskuvaan
15.05.2024 / Ossi Kotavaara, Pauliina Björk, Martti Saarela ja Matti Muh...Syrjäseutu lasten ja nuorten liikkumisen tilana STOP! Tässä seison enkä muuta voi? -tutkimushankkeen loppuraportti
15.04.2024 / Päivi Armila, Terhi Halonen, Ari Sivenius ja Santtu HaantioKuntayhtiöiden tarkastuksen ja arvioinnin organisointi ja läpinäkyvyys
27.03.2024 / Ruohonen, Vahtera, Rönkkö, JaakkolaKittilän opetukset Kirja oikeusvaltiosta ja virkavastuusta
22.01.2024 / Pekka Viljanen ja Eeva-Liisa HynynenToimeentulotuki ja aikuissosiaalityö Löytyykö keinoja toimeentulotuen tarpeen vähentämiseen?
21.12.2023 / Minna Kivipelto (toim.) Minna Kivipelto, Mirka Elovainio, Ha...TOTTA VAI TARUA – Soteuudistuksen himmeli-, byrokratia- ja kustannusten kasvuväitteet lukujen valossa – mitä pitäisi tehdä?
09.12.2023 / Hannes Manninen & Tapani TölliHyvinvointialueiden vaikuttamistoimielimet kansalaisosallistumisen kanavina
04.12.2023 / Akseli Tiensuu & Anni JänttiKuntajohtajat kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä
30.11.2023 / Sami Borg
Kommentit