| Kirjoittanut:
Toteutuessaan hallituksen ja opposition sopima sote-uudistus on kuntien kannalta suurin uudistus miesmuistiin, sanoo Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme.
Mutta mitä ns. erva-malli tuo tullessaan?
– Suomeen syntyy viisi laajaa järjestäjätahoa, joilla ei todennäköisesti ole omaa palvelutuotantoa, vaan tuotannosta vastaavat varsin pitkälle nykyiset organisaatiot, kiteyttää maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan liitosta.
Halme on lukenut tarkoin sote-linjaukset. Hänen mukaansa muutos on sekä kuntien että sote-palveluorganisaatioiden kannalta kenties suurin miesmuistiin.
– Kun uusi sote-järjestämislaki tulee voimaan vuoden 2017 alusta, samalla on ulkoistettu sata prosenttia Suomen terveydenhuollosta, koska järjestävä organisaatio ei itse tuota palveluja.
Kumpaa erva-ratkaisulla sitten tavoitellaan: julkisen talouden sopeuttamista vai palveluiden parantamista?
– Keskeinen tavoite on saada sote-menot hallintaan. Parhaimmillaan ratkaisu mahdollistaa kustannusten pitämisen kurissa. Tavoite terveydenhuollon täydellisestä integraatiosta joutuu sen sijaan väistymään tässä mallissa, ellei rahoitusratkaisu ole sitten sellainen, jossa raha seuraa potilasta. Ainakaan ensi alkuun tähän ei päästä.
Vertailutiedon saamisella kiire
Esa Halme arvioi, että uudet suuret sote-alueet eivät voi pidemmän päälle jättäytyä pelkästään sen varaan, että nykyiset palvelutuottajat tuottavat ”könttäkokonaisuuksina” sitä samaa palvelua, mitä ovat tähänkin asti tuottaneet.
– On nopeasti päästävä siihen tietoon käsiksi, mitä palveluja tuotetaan, minkä hintaisia palvelut ovat, miten niitä voidaan vertailla yhteismitallisesti. Nyt tätä tietoa ei ole. Käsitykseni mukaan seuraavat 2-3 vuotta on kiihkeää tuotteistuksen, mitattavuuden ja vertailtavuuden aikaa.
Halme uskoo, että viiden sote-alueen malli hioutuu ajan kanssa sellaiseksi, jossa kuntaperustaisuus heikkenee ja keskitetty ohjaus entisestään vahvistuu.
– En usko, että valtionosuudet suunnattaisiin sote-palveluihin kovin kauan kuntien kautta. Rahoitusjärjestelmä todennäköisesti uudistetaan siten, että valtionosuudet ohjataan alueille suoraan.
Sote-alueet pohja uudelle aluejaolle?
Kun kuntien budjeteista yli puolet siirtyy suurten sote-alueiden käsiin, kuinka varmistetaan kansalaisen / veronmaksajan äänen kuuluminen palvelukoneiston?
– Tämä on merkittävä kysymys. Kehitetäänkö monimutkainen välillinen demokratia, jossa matemaattisella laskukaavalla valitaan alueilta kuntapäättäjiä poliittisin ja muin vaadittavin perustein – vai otetaanko käyttöön alueelliset suorat vaalit? Suoriin vaaleihin painetta luo perustuslaki, sillä muutos kuntaperustaisessa järjestelmässä on todella suuri.
Halme ennustaa, että viiden sote-alueen ratkaisu merkitsee muutosta myös muun aluehallinnon uudistamisen kannalta.
– Olisiko niin, että jatkossa aluehallintoa kehitetään yhä vahvemmin viiden suuralueen pohjalta? Onko tämä uusi aluejako pidemmällä tähtäyksellä?
Mikä on yksityisen sektorin rooli?
Merkillepantavaa Esa Halmeen mielestä on se, että hallituksen linjapaperi erva-ratkaisusta ei kerro oikeastaan mitään yksityisen palvelutuotannon roolista sote-uudistuksessa.
Sdp on halunnut pitää palvelut tiukasti julkisen palvelukoneiston käsissä. Kokoomuksella olisi halu avata palvelumarkkinoita ja edistää kansalaisten valinnanvapautta.
– Pääsevätkö yksityiset palveluntuottajat mukaan ainoastaan vakiintuneiden palveluntuottajien alihankkijoina vai voiko järjestäjä tehdä suoraan sopimuksen yksityisten toimijoiden kanssa? Voi olla, että seuraava hallituskoalitio ratkaisee lopulta tämän kysymyksen.
Esa Halme uskoo, että uudistuksen edetessä suomalainen terveydenhuolto lähentyy vielä Ruotsin mallia, jossa yksityiset palveluntuottajat ovat saaneet lisää jalansijaa.
Kommentit