Kuntaliitokset voisivat parantaa väestölliseltä huoltosuhteeltaan heikoimpien kuntien tilannetta. Joidenkin kuntajakoselvitysalueiden huoltosuhde olisi kuitenkin edelleen heikko. Maakunnittain tarkastellen huoltosuhde-erot tasoittuisivat, ja maakuntien huoltosuhteet olisivat alle sata sekä vuonna 2020 että vuonna 2030. Hyvän huoltosuhteen kunnat menettäisivät liitoksissa hieman, koska niiden huoltosuhde olisi parempi yksin kuin naapuriensa kanssa. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamasta ja Pellervon taloustutkimuksen tekemästä Vahvat peruskunnat -tutkimuksesta. Tutkimuksessa vertaillaan tulevaa kehitystä kolmen vaihtoehdon pohjalta: nykyiset 336 kuntaa, 66 aluetta (ehdotetut kuntajakoselvitysalueet) ja 19 maakuntaa.
Huoltosuhteen paraneminen ei kuitenkaan ole elinvoiman kannalta riittävä ehto. Huoltosuhteen lisäksi tarvitaan tietoa työvoimasta ja työpaikoista. Työikäisen väestön määrän kehitystä tarkasteltaessa havaittiin, että hieman alle 40 prosenttia väestöstä asuu alueilla, joilla työikäisen määrän väestö kasvaisi vuodesta 2010 vuoteen 2020. Kasvavien alueiden väestöosuus on samalla tasolla kaikissa kolmessa aluejaossa.
Alueelliset erot tulevassa työpaikkakehityksessä kuvaavat eroja kuntien nykyisessä toimialarakenteessa. Työpaikkalaskelmassa erot maakuntien välillä ovat hyvin pieniä. Ainoastaan Uudellamaalla työpaikkojen määrä kasvaisi selvästi nopeammin kuin muissa maakunnissa. Maakunnan toimialarakenne on monipuolisempi kuin yksittäisen kunnan tai kuntajakoselvitysalueen, joten yhden toimialan työpaikkojen väheneminen ei vaikuttaisi maakunnan työpaikkojen kokonaismäärään huomattavasti.
Elinvoiman kysymykset ovat eri alueilla erilaisia. Kaupunkiseuduilla näyttäisi riittävän elinvoimaa. Kaikki ehdotetut kuntajakoselvitysalueet eivät välttämättä olisi elinvoimaisia, koska elinvoimaisia kuntia ei synny heikon väestökehityksen ja työpaikkakehityksen kuntia yhdistelemällä. Kuntaliitokset eivät välttämättä ole vastaus vaan lisäksi saatetaan tarvita muita toimenpiteitä tai palvelurakenteita, jotta peruspalvelut voidaan turvata. Jos uudistuksen perustelut ja muutostarpeet eri alueilla ovat erilaisia, voisivatko myös ratkaisut olla erilaisia?
Laskelmissa on tarkasteltu muun muassa väestöllistä huoltosuhdetta, työikäistä väestöä ja työpaikkoja vuoteen 2020 ja osin vuoteen 2030 asti. Tutkimuksessa on käytetty Tilastokeskuksen väestöennusteen tietoja tulevasta väestökehityksestä. Lisäksi on tarkasteltu työpaikkakehitystä TEM:n toimialaennusteen lukujen avulla.
Tutkimuksen loppuraportti valmistuu vuoden vaihteessa 2012-2013
Lisätietoja:
ekonomisti Signe Jauhiainen, 09-3488 8419,
toimitusjohtaja Pasi Holm, 050-374 7462
Kommentit