Sivistys / 13.10.2016

Tuore tutkimus: Nuorten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja, joita keskittäminen on kasvattanut

Koulutusmahdollisuudet loittonevat ja rakenteellinen eriarvoisuus leimaa syrjäkylien nuorten arkea yhä vahvemmin. Lähimmät palvelut löytyvät taajamista, jotka saattavat olla 20–30 kilometrin päässä. Syrjäkylien nuorten kokemukset palveluista ovat ohuita ja etäisiä.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kaukana keskuksista asuvat nuoret on unohdettu                                                       

Keskustelussa ja palveluiden suunnittelussa syrjäisiä asuinseutuja tarkastellaan usein vanhuuden elinympäristöinä. Siellä asuvat nuoret on unohdettu, käy ilmi Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa ”Syrjäkylien nuoret – unohdetut kuntalaiset?”. Tutkimuksen rahoitti KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö.

KOKO TUTKIMUS LUETTAVISSA TÄÄLTÄ

Koulutusmahdollisuudet loittonevat ja rakenteellinen eriarvoisuus leimaa syrjäkylien nuorten arkea yhä vahvemmin. Lähimmät palvelut löytyvät taajamista, jotka saattavat olla 20–30 kilometrin päässä. Syrjäkylien nuorten kokemukset palveluista ovat ohuita ja etäisiä.

Keskeisin hyvinvointipalvelu syrjäkylien nuorille on koulu

Syrjäkylissä asuville nuorille koulu on tärkeä elämää jäsentävä raami ja keskeisin hyvinvointipalvelu. Peruskouluvaiheessa kaikille on tarjolla koulukyyti, ja koulussa tavataan myös kavereita.

Peruskoulun jälkeen koulumatkat kasvavat. Koulukyydityksiä ei enää ole, eikä usein julkisia liikenneyhteyksiäkään. Kouluun kuljetaan lähiverkostojen tuella; kyytejä järjestellään vanhempien, isovanhempien ja naapurien avulla. Myös asuntoloilla on merkittävä rooli nuorten kouluttautumisen mahdollistajina.

Verkkohengailu korvaa kaverivajetta – kaupunkeihin ei hinkua

Kaverit ovat syrjäkylänuorille tärkeitä, vaikkei heitä tavatakaan usein. Vapaa-ajan kaverivajetta nuoret paikkaavat internetillä: digitaalisella yhteydellä ja verkkohengailulla. Verkkopelaamisella ja älypuhelimilla on heidän vapaa-ajassaan merkittävä rooli.

Niukoista mahdollisuuksista huolimatta nuorten tulevaisuudenhaaveet sijoittuvat lähelle, eikä suurin kaupunkeihin ole välitöntä hinkua. Nuoret hahmottavat tulevaisuutensa mielellään pienelle paikkakunnalle ja suunnittelevat esimerkiksi opintoja useimmiten omassa kotimaakunnassaan.

Tutkimuksen kohteena oli syrjäkylissä asuvien nuorten arki ja kokemukset hyvinvointipalveluista, koulutusmahdollisuuksista, hyvän elämän edellytyksistä, sosiaalisista suhteista ja tulevaisuuden unelmista.  Tutkimuksessa haastateltiin 14–17-vuotiaita nuoria syrjäisissä kylissä Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa.

Lisätietoja

Sari Tuuva-Hongisto, tutkija, Mikkelin ammattikorkeakoulu p. 041-4492572, sari.tuuva-hongisto@mamk.fi

Hankkeen tuloksia esitellään 13.10.2016  järjestettävässä  seminaarissa: http://www.mamk.fi/ajankohtaista/tapahtumat/101/0/syrjaseutu_nuorten_elinymparistona_seminaari_13_10

#aluekehitys #maaseutu #nuoret #syrjäkylä

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.