Kolmen pärjäävän ryhmän kärjessä ovat kaupungissa asuvat. Kaksi viidestä (38 %) uskoo kaupunkilaisten elinolojen parantuvan ja joka kolmas (32 %) säilyvän muuttumattomana ja vain joka viides (22 %) heikkenevän. Myös yrittäjillä on suunnilleen vastaavat lukemat (41 % uskoo paranevan, 27 % säilyvän muuttumattomana ja 21 % heikkenevän).
Huonotuloisten, eläkeläisten, maaseudulla asuvien, työttömien ja viljelijöiden elinolojen arvioidaan heikentyvän
Viiden väestöryhmän elinolojen otaksutaan kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä ovat huonotuloiset (69 %), eläkeläiset/ikääntyneet (64 %), maaseudulla asuvat (64 %), työttömät (61 %) ja viljelijät (58 %). Lähes joka toinen arvioi myös opiskelijoiden olojen kurjistuvan entisestään (48 %).
Tuloksia voi tarkastella myös vastinpareittain. Maaseudulla asuvien elinolot huonontuvat, kaupungeissa taas olojen otaksutaan kohentuvan. Ikääntyneiden elinolot kurjistuvat, kun lasten ja nuorten olojen arvioidaan, jollei parantuvan, niin säilyvän ennallaan. Yrittäjillä uskotaan menevän tulevaisuudessa paremmin kuin palkansaajilla ja työttömillä erityisen heikosti.
Lapsiperheiden ja sinkkujen arvioidaan tulevaisuudessa pärjäävän suurin piirtein yhtä hyvin. Enemmistö (51 %) uskoo lapsiperheiden aseman parantuvan tai säilyvän nykyisellään. Vastaava usko yksin asuvien sinkkujen osalta on hieman vahvempi (56 %)
Moni nuori uskoo elinolojensa kohentuvan tulevaisuudessa
Oman itsensä osalta neljännes (26 %) kansalaisista arvioi elinolojen muuttuvan parempaan suuntaan, kolmannes (33 %) ei muuttuvan ja kolmannes (32 %) heikkenevän. Nuoremmat ikäluokat ja opiskelijat odottavat keskimäärää useammin oman aseman kohentuvan tulevaisuudessa. Ikääntymisen myötä arviot muuttuvat astetta pessimistisemmiksi. Joka toinen ikääntyneistä arvioi, että mitään muutosta ei enää tapahdu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Eläkeikää lähestyvistä (51–60-vuotiaat) aika moni (43 %) olettaa omien elinolojen huonontuvan lähitulevaisuudessa.
Asuinalue näyttäytyy arvioissa omien elinolojen muutoksesta. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla keskimäärää useampi luottaa elinolojen kehittyvän myönteisempään suuntaan seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Myös koulutustausta on yhteydessä näkemyksiin. Heikosti koulutetuista keskimäärää useampi (38 %) uskoo elinolojensa heikentyvän. Akateemisesti koulutetuista vain reilu viidennes (22 %) on pessimistinen oman kohtalonsa suhteen.
Kokoomuksen (42 %), keskustan (37 %) ja vihreiden (32 %) kannattajien keskuudessa on keskimäärää enemmän optimistisia näkymiä. Vasemmistoliiton (45 %), perussuomalaisten (41 %) ja SDP:n (38 %) tukijoiden parissa keskimäärää useampi on epäuskoinen oman tulevaisuutensa osalta.
Kaikki kuviot luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa toukokuussa 2018. Haastatteluja tehtiin 6 193. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 040 057 0087.
Kommentit