uutiset / 05.09.2012

Päättäjät esityslistojen armoilla?

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Anna-Mari Tyyrilä

Tuoreen tutkimuksen mukaan luottamushenkilöiden enemmistö kokee, että todellinen valta on tietoa ja tilastoja välittävillä viranhaltijoilla. Hallintoelinten kuitenkin uskotaan muuttuvan. Silloin avainasemassa ovat nuoret päättäjät.

Johtamisen duaalimalli – poliittisen ja toiminnallisen johdon vuorovaikutus” on meneillään oleva Itä-Suomen yliopiston tutkimushanke. Sitä johtaa professori Vuokko Niiranen sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta. Tutkijana on toiminut VTM Minna Joensuu.

Tutkimuskuntina ovat olleet Hämeenlinna, Jyväskylä, Kotka, Salo, Sastamala ja Kitee. Tutkimus on painottunut sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Tutkimuksessa on muun muassa selvitetty, mistä luottamushenkilö saa päätöksenteossa tarvitsemansa tiedon.

– Esittelytekstit ovat tärkein muoto. Niiden lisäksi luottamushenkilöt hankkivat tietoa itse muun muassa netistä ja mediasta sekä keskustelemalla kuntalaisten, muiden luottamushenkilöiden, kunnan työntekijöiden ja kansanedustajien kanssa, Niiranen listaa.

Luottamushenkilöt saavat tietoa ensisijaisesti taloudesta ja päätösten vaikutuksista. He haluavat tietää myös palveluiden käyttämisestä ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.

– Näiden jälkeen tulevat asukkaiden ja asiakkaiden palautteet, päätösten vaikutukset kunnan henkilöstöön ja muita kuntia koskevat vertailutiedot.

– Mielenkiintoista oli, että luottamushenkilöt kuvasivat tiedonhankintaa prosessina. Siihen sisältyvät myös valmistelukokoukset ja seminaarit, joita monet toivoivat lisää, Niiranen kertoo.

Viranhaltijat puolestaan välittävät luottamushenkilöille tietoa tavoitteiden toteutumisesta, taloudesta ja omaa kuntaa koskevista tilastoista. Näiden lisäksi tietoa välitetään kehittämishankkeista, päätösten henkilöstövaikutuksista, kuntalaisten palvelutarpeista ja palvelujen käytöstä sekä muita kuntia koskevasta vertailutiedosta.

Tieto luotettavaa, mutta kenellä valta?

Vastaajista 64 prosenttia piti esittelijältä saatavaa tietoa luotettavana. Yhtä moni luottaa viranhaltijoiden ammattitaitoon ja -etiikkaan. Kuitenkin noin viidennes oli eri mieltä.

– Toisaalta 64 prosenttia näkee, että todellista valtaa kunnassa käyttävät viranhaltijat. Mikä sitten katsotaan vallaksi? Liittyykö tähän se, että viranhaltijat toimeenpanevat luottamushenkilöiden tekemät päätökset, Vuokko Niiranen miettii.

Päätöksenteon tietopohja on osalla kohtalaisen laaja, osalla suppeampi.

– On muistettava, että roolit ovat erilaisia. Luottamushenkilö tarvitsee päätöksenteon perustaksi sekä tietoa nykytilasta että ratkaisun oletetuista seurauksista.

Yli puolet päättäjistä on kertonut käyttävänsä luottamustoimeensa 6–20 päivää kuukaudessa. Seminaarien lisäksi osa heistä haluaisi syvällisempää perehtymistä ja enemmän tutkittua tietoa. Toivelistalla oli myös tiloja, joihin mennä hoitamaan luottamustehtäväänsä ja joissa olisi moderni tietotekniikka.

Rooleja ei pidä sekoittaa

Tutkimuksen mukaan poliittinen johtaja tunnistaa oman roolinsa. Hän on vastuullinen kuntalaisten edustaja ja tunnistaa kunnan kokonaisnäkemyksen merkityksen päätöksenteossa.

Johtava viranhaltija arvostaa demokraattista päätöksentekoa, on tasapuolinen, kuunteleva eikä piilota tietoa.

– Päätöksenteon kulmakivenä on sekä luottamushenkilöiden että viranhaltijoiden mielestä luottamus. Lisäksi luottamushenkilöt arvostavat muun muassa hyviä vuorovaikutussuhteita. Viranhaltijat puolestaan pitävät arvossa, kun luottamushenkilöt sitoutuvat tehtäväänsä ja ovat avoimia, Vuokko Niiranen kertoo.

Päätöksenteossa on kompastuskivensäkin. Luottamushenkilöiden mukaan ongelmia aiheuttaa, jos keskinäistä luottamusta ei ole tai jos viranhaltijoiden ja päättäjien roolit menevät sekaisin.

Viranhaltijoiden mielestä ei ole hyväksi, jos päättäjät ovat kovin erimielisiä. Ongelmia tuottaa myös, jos edustuksellinen demokratia ei toimi.

Ulkoistaminen aiheuttaa päänvaivaa

Tutkimuksessa pyydettiin kertomaan tilanteista, joissa luottamushenkilö on joutunut pohtimaan omia arvovalintojaan.

– Yksiselitteisesti esille nousi julkisen ja yksityisen suhde hiukan eri muodoissaan. Kilpailuttaminen ei niinkään, vaan yksityistämiseen ja ulkoistamiseen liittyvät ratkaisut, Vuokko Niiranen sanoo.

Niiranen huomauttaa, että kilpailuttaminen ja ulkoistaminen vaativat todella hyvää osaamista. On olemassa esimerkkejä myös siitä, että ulkoistettu palvelu otetaan takaisin kunnan omaksi toiminnaksi.

Tutkijat ovat pohtineet tulevaisuutta, ja Niiranen nostaa pöydälle nuoret päättäjät.

– Miten heille annetaan tilaa? Miten nuoret kasvavat päätöksentekijöiksi? Muuttuvatko toimintatavat? Kuunnellaanko nuoria, Niiranen kysyy. Kysymyslistaa voisi jatkaa pitkälle.

Yksi konsti nuorien saamiseksi mukaan voisi olla luovuus.

– Luottamushenkilöiltä odotetaan paitsi uudenlaista poliittista johtajuutta, myös uusia toimintatapoja. Olisi mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu, jos luovuutta olisi enemmän ilman, että luotettavuus kärsii.

Niiranen arvelee, että tulevaisuudessa perinteiset hallintoelimet muuttuvat.

– Ovatko ne asiakaslähtöisiä tai ehkä käyttäjälähtöisiä? Demokratialla, sekä edustuksellisella että suoralla tulee olemaan oma tärkeä merkityksensä, mutta myös ammatillisuuden pitää olla vahvaa.

Vaivaa on nähtävä

Siilinjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Väänänen (kesk.) hakee tietoa päätöksenteon tueksi monesta lähteestä. Hän kokee saavansa riittävästi informaatiota, mutta työtä ja sosiaalisuutta se vaatii.

– Käyn hakemassa lautakuntien esitykset ja päätökset kolme kertaa viikossa kunnanvirastolta, jos niitä ei vielä ole netissä. Käyn läpi kaikkien lautakuntien kaikki päätökset, ja jos en ymmärrä jotain, soitan ja kysyn.

Väänäsen, kunnanjohtajan, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien yhteydenpito on tiivistä. Tietoa saa myös muilta viranhaltijoilta, kun kysyy. Väänänen kuvaa välejä viranhaltijoihin asiallisiksi ja hyviksi. Tärkeä tiedonhakukanava ovat myös kuntalaiset.

Tietoa tulee Väänäsen mielestä riittävästi. Mutta ei aivan kaikesta. Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän perustettua yhteisen sosiaali- ja terveyspalveluiden liikelaitoksen (Siiliset), tiedot jäivät liikelaitoksen sisälle.

– Talousarvioiden yhteydessä emme puhuneet Siilisetin taloudesta. Liikelaitoksen toiminta loppuu nyt vuodenvaihteessa, ja sen jälkeen järjestämme sote-palvelut itse.

Hyvä valmistelija on Väänäsen mielestä keskusteleva, pohtiva, yhteistyökykyinen ja tarkka lakipykälien kanssa. Hyvä luottamushenkilö on aktiivinen, asioista selvää ottava ja keskusteleva.

Jaa

#Ei

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.