Kutsumme tutkimusprojektissamme mainittuja vaikuttamiselimiä neuvostoiksi. Tutkimme niiden jäsenten käsityksiä neuvostojen vaikutusvallasta. Aihe on erityisen kiinnostava aiheneuvostoilta puuttuvan tosiasiallisen päätösvallan vuoksi. Kuinka vaikutusvaltaiseksi neuvostojen jäsenet itse kokevat työnsä? Mitä mieltä poliitikot ovat neuvostoista? Erityisesti poliitikkojen ajatukset aiheesta ovat keskeisiä, sillä neuvostojen mahdollisuudet vaikuttaa poliittisesti ovat pitkälti vaaleilla valittujen päättäjien ja virkamiesten varassa.
Blogikirjoitus perustuu Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittaman tutkimushankkeemme löydöksiin. Yleisenä havaintona voidaan todeta, että erot neuvostojen kokeman vaikutusvallan välillä ovat melko pieniä. Tässä blogitekstissä kuvaamme hankkeen kolme keskeistä löydöstä.
Nuorisovaltuutetut kokevat itsensä vaikutusvaltaisemmaksi kuin muut mutta erot eivät ole suuria
Tutkimme neuvostojen jäsenten kokemuksia vaikutusvallasta kahden kysymyksen kautta: miten edustajat kokevat saavansa äänensä kuuluviin neuvoston sisäisessä työssä, ja miten he kokevat saavansa äänensä kuuluviin kunnallisessa päätöksenteossa. Erot vaikutusvallan kokemuksessa neuvostojen välillä eivät ole suuria. Valtaosa kaikkien neuvostojen jäsenistä kokee itsensä vaikutusvaltaiseksi neuvostojen sisäisessä työssä, nuorisovaltuutetut vahvemmin kuin muut. Kuntapolitiikkaan vaikuttamisen suhteen kokemus vaikutusvallasta hajaantuu enemmän: yli 80 prosenttia nuorisovaltuutetuista mutta vain noin 64 prosenttia vanhusneuvostojen vastaajista oli tätä mieltä. Vammaisneuvostot sijoittuivat tälle välille.
Vaikka kaikkien neuvostojen jäsenet suhtautuivat omaan vaikutusvaltaansa positiivisesti, tuloksista piirtyy kuva siitä, että nuorisovaltuutetut kokevat itsensä vaikutusvaltaisemmaksi kuin muiden neuvostojen jäsenet. He kokevat selkeästi useimmin, että heidän neuvostonsa voi vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon. Tulos ei välttämättä ole yllättävä, sillä nuorisovaltuustoilla on vahvin edustus muissa kunnallisissa elimissä. Iida Laurilan (2021) nuorisovaltuustoselvityksen mukaan nuorisovaltuustoista liki 90 prosentilla on edustusta kuntansa lautakunnissa. Vanhus- ja vammaisneuvostojen osalta lautakuntaedustuksen tilannetta ei tiedetä, mutta kaikki viittaa siihen, että niillä on edustusta merkittävästi harvemmin. On loogista, että vahvin edustus tuo mukanaan vahvemman kokemuksen vaikutusvallasta.
Poliitikot tukevat neuvostoja ja suhtautuvat niihin positiivisesti
Poliitikot suhtautuvat neuvostoihin myönteisesti ja ovat niiden vaikutusvallan kasvattamisen kannalla ainakin silloin, kun asia ei vaadi lisäresursseja eikä neuvostojen toiminta tunkeudu poliitikkojen tontille. Tähän viittaa tuloksemme poliitikkojen suhtautumisesta neuvostoihin. Huomattavaa on, että luottamushenkilöt suhtautuvat neuvostojen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen huomattavasti myönteisemmin kuin viranhaltijat.
Poliitikot pitivät nuorisovaltuustoa useimmiten tärkeimpänä neuvostona, kun neuvostot pyydettiin asettamaan tärkeysjärjestykseen. Tämä on linjassa neuvostojen oman vaikutusvallankokemuksen kanssa. Vähiten tärkeänä pidettiin useimmiten vammaisneuvostoa. Nuorisovaltuustolla vaikuttaa olevan päättäjien silmissä erityinen asema, mikä voidaan havaita myös sen laajimmassa vaikuttamiskentässä. On kuitenkin korostettava, että kyselytulosten mukaan poliitikot eivät koe suurta eroa kolmen tutkitun neuvostotyypin vaikutusvallassa.
Huomattavaa on toisaalta myös se, että positiivisesta suhtautumisesta huolimatta merkittävä osa poliitikoista (38 %) ei pidä neuvostoja tällä hetkellä vaikutusvaltaisina. Pureutuaksemme tähän tarkemmin kysyimme poliitikoilta, millä tavoin neuvostojen vaikutusvaltaa voisi lisätä. Viimeinen keskeinen huomio keskittyy tähän kysymykseen.
Vaikutusvaltaa voi kasvattaa monin tavoin – suora aloiteoikeus, koulutus ja osaamistason nosto ovat poliitikkojen listan kärjessä
Aiempi tutkimus sekä neuvostojen omat ulostulot viestivät, että neuvostoille itselleen niiden vaikutusvallan lisäämistä eniten edistäviä tekijöitä ovat sihteeri/sihteeristö, edustus lautakunnissa ja muissa elimissä, suurempi toimintabudjetti sekä tiheämpi yhteistyö eri toimielinten kanssa. Tutkimuksemme osoittaa, että poliitikot sen sijaan luettelevat parhaiksi vaikutusvallan lisäämisen keinoiksi koulutukseen ja osaamisen lisäämiseen liittyvät toimet. Laajempi koulutus, neuvostojen jäsenten osaamistason nosto sekä selkeämpi toimenkuva yltävät keinoina poliitikkojen listan kärkeen. Vaikutusvallan lisäämisen osalta voisi kärjistäen sanoa, että poliitikot kannattavat usein toimia, jotka eivät vaadi juurikaan resursseja. Koulutus ja osaamistason nosto ovat poliittisesti ja euromääräisesti laskettuna edullisia, kun taas esimerkiksi työntekijäresurssien tai toimintabudjetin kasvattamiseen ei ole halukkuutta.
Toisaalta kaikista tärkeimpänä toimena vaikutusvallan kasvattamiseksi poliitikot näkevät suoran aloiteoikeuden, joka on hyvin konkreettinen poliittinen toimi. Keskeinen kysymys neuvostojen vaikutusvallassa on niiden edustus muissa kunnallisissa elimissä. Tutkimuksemme viittaa siihen, että poliitikot eivät pidä neuvostojen edustusta kunnanvaltuustossa tai -hallituksessa tärkeänä. Sen sijaan lautakuntaedustus nähdään arvokkaana, ja valtaosa vastanneista poliitikoista näkee sen tärkeänä toimena neuvostojen vaikutusvallan kasvattamiseksi. Näin ollen poliitikoilta löytyy kannatusta neuvostojenkin ajamalle tavoitteelle.
Koko tutkimuksen pääset lukemaan täältä.
Kommentit