Seuraavina nousevat kunnan johtamisen jatkuvuuden turvaaminen (8,49) sekä suuronnettomuuteen varautuminen (8,33). Kahdeksan varautumiskohteen listalla vähäisimmät, mutta edelleen merkittävät painot saavat säteilyuhkaan (7,89), sotilaalliseen uhkaan (7,96) ja yhteiskuntarauhan järkkymiseen varautuminen (7,96). Valtuutettujen ja kuntajohtajien näkemyksissä ei ole suuria eroja.
Kuntapäättäjät ovat läpi valtakunnan vähintään 90-prosenttisen yksimielisiä siitä, että oman kunnan kriisivalmiutta on syytä kehittää lähivuosina. Varautumiskohteiden merkittävyydessä nähdään eroja maakuntien välillä. Satakunnassa säteilyuhkiin varautumisen tärkeydelle annetaan asteikolla 4–10 korkein arvo 8,43, kun Kainuussa vastaava luku on 7,33. Haavoittuvimmassa asemassa olevien suojaaminen ja tuki on numeroa korkeampi Pirkanmaalla (8,9) verrattuna Pohjanmaahan (7,94). Sotilaallinen uhka nähdään vastaavasti selvästi suurempana Etelä-Karjalassa (8,45) kuin Varsinais-Suomessa (7,61).
Puolueiden kokonaiskeskiarvot varautumiskohteiden merkittävyyttä arvioitaessa mahtuvat koulunumeroin vihreiden 8 ½:n ja RKP:n 8:n välille. Puolueilla on myös hyvin pitkälle sama varautumiskohteiden tärkeysjärjestys muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta.
Kuntajohtajat: Yhdeksällä kunnalla kymmenestä on ajantasainen valmiussuunnitelma
Yhdeksällä kunnalla kymmenestä (91 %) on kuntajohtajien oman arvion mukaan ajantasainen valmiussuunnitelma, eli se on laadittu tai päivitetty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vahvin näkemys valmiussuunnitelman ajantasaisuudesta on Kymenlaaksossa (94 % päättäjistä) ja varovaisin Pohjanmaalla (75 %).
Kuntajohtajien mukaan noin puolessa kunnista valmiussuunnitelman mukaista toimintaa on myös käsitelty tai harjoiteltu viimeisen viiden vuoden aikana. Valtuutetuille asian arvioiminen oli vaikeampaa. Valtuutettujen ja kuntajohtajien kannat summaten aktiivisimpia valmiussuunnitteluasioissa on oltu Pohjanmaalla (37 % vastaajista tätä mieltä), Etelä-Karjalassa (35 %), Uudellamaalla (35 %), Pohjois-Pohjanmaalla (34 %) ja Lapissa (33 %). Vähiten asia on ollut esillä Etelä-Savossa (12 %) ja Keski-Suomessa (19 %).
Lue koko tutkimusosio täältä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen suoritti MPS-tutkimus. Tiedonkeruu toteutettiin internet-kyselynä huhti-toukokuussa 2022. Kysely lähetettiin säätiön sähköpostiosoitteiden perusteella vähän yli 8000 valtuutetulle sekä kaupungin ja kunnanjohtajalle. Vastauksia kertyi yhteensä 1466 kpl. Vastaajista oli 1355 valtuutettua ja 111 kuntajohtajaa. Maakunnista Keski-Pohjanmaan ja puolueista Liike Nytin vastaajien määrä oli niin pieni, että ne eivät ole raportissa mukana omina ryhminään.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit