Suomessa yhteiskunnallisia ja taloudellisia tilastoja, tutkimuksia ja skenaarioita tuottavat monet julkiset ja yksityiset tahot. Vastaajilta kysyttiin viisiportaisella kysymyksenasettelulla, miten luotettavina tai epäluotettavina he pitävät eri tahojen tilastoja ja tutkimuksia.
Etujärjestötaustaisten tutkimuslaitosten (esim. LABORE ja ETLA) tutkimuksiin ja tilastotietoihin (57 %) ja etujärjestöjen itsensä tuottamiin tilastoihin ja tutkimuksiin (51 %) kohdentuu luotetuimpia tahoja vähemmän luottamusta. Noin puolet väestöstä antaa puhtaat paperit etujärjestöjen tiedustelluille tuotoksille, eikä juuri kukaan myöskään pidä niitä epäluotettavina. Aika moni katsoo, että etujärjestöjen tilasto- ja tutkimustiedot ovat jossakin luotettavien ja epäluotettavien tietojen välimaastossa.
Tiedotusvälineiden, yksityisten mielipidetutkimusyritysten ja erilaisten ajatushautomojen tutkimuksiin luotetaan vähemmän. Kansalaisista noin kolmannes (33 %) pitää yksityisten mielipidetutkimuslaitosten tuotoksia luotettavina. Reilu kolmannes arvioi ajatuspajojen (37 %) ja tiedotusvälineiden (36 %) tuottamat tutkimukset uskottaviksi. Yli kolmannes arvioi em. tahojen tuottamien tutkimusten olevan luotettavien ja epäluotettavien raja-alueella, ei siis ihan luotettavia mutta ei myöskään epäluotettavia. Eniten avointa epäluottamusta kohdentuu tiedotusvälineiden tilaamiin ja tuottamiin tutkimuksiin (25 %).
Näkemykset eri tahojen tilastojen ja tutkimusten luotettavuudesta ovat yhteydessä kyselyvastaajien koulutukseen. Luottamus tilastoihin ja tutkimuksiin lisääntyy koulutustason noustessa. Vähemmän koulutettujen keskuudessa on keskimäärää hieman enemmän epätietoisuutta. Akateemisesti koulutetut ovat taipuvaisia arvostamaan muita enemmän kaikkia tahoja lukuun ottamatta etujärjestöjen tuottamia tilastoja tai tutkimuksia.
Puoluekanta on yhteydessä käsityksiin eri tahojen yhteiskunnallisten ja taloudellisten tutkimusten ja tilastojen luotettavuudesta. Luottamus julkisiin tilastoihin, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä valtion tutkimuslaitosten tutkimuksiin on keskimäärää korkeampaa kokoomuksen ja vihreiden kannattajien keskuudessa.
SDP:n ja vihreiden kannattajat antavat tunnustusta myös etujärjestöjen tuottamalle tutkimus- ja tilastotiedolle. Perussuomalaisten kannattajat poikkeavat muista siinä, että heillä on keskimäärää vähemmän luottoa kaikkien tiedusteltujen tahojen tilasto- ja tutkimustietoon. Perusuomalaisten tukijoita arveluttavat etenkin tiedotusvälineiden ja etujärjestöjen tutkimukset ja tilastot.
Lue koko tutkimusosio täältä. Tutkimusosiosta löytyy lisätietoja kansalaisten uskosta eri tahojen tuottamiin ennusteisiin, kuten sää- ja suhdanne-ennusteisiin.
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa 5.–10.4.2024. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.055. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kommentit