Vuoteen 2017 verrattuna aiempaa selvästi useampi suhtautuu varauksellisesti maan sisäiseen muuttoliikkeeseen kohti etelän kaupunkikeskuksia (36 % -> 46 %). Myönteisesti suhtautuvien osuus on vähentynyt viidellä prosenttiyksiköllä.
Yrittäjät (57 %), yli 60-vuotiaat (52 %), taajaan asutuissa (57 %) ja maaseutumaisissa kunnissa asuvat (66 %) suhtautuvat maan sisäiseen muuttoliikkeeseen kohti etelää ja alueellisia kaupunkikasvukeskuksia keskimäärää useammin torjuvasti. Varauksellisesti asennoituvia löytyy tuntuvasti enemmän perussuomalaisten (60 %) ja keskustan (69 %) tukijoiden keskuudesta.
Alueellisesti muuttoliikkeeseen kielteisesti suhtautuvia on pääkaupunkiseudulla (33 %) ja Uudellamaalla (34 %) asuvista joka kolmas, Etelä-Suomessa lähes puolet (45 %), Länsi-Suomessa puolet (50 %) sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa yli puolet (57 %). Kielteisesti suhtautuvia on kaikilla alueilla enemmän kuin myönteisesti suhtautuvia.
Oman asuinmaakunnan sisäistä muuttoliikettä kohti alueellisia kunta- ja kaupunkikeskuksia arvioidaan vähemmän kielteisesti kuin koko maata koskevaa muuttoliikettä kohden etelää. Lähes joka toinen (46 %) suhtautuu asuinmaakunnan sisäiseen muuttoliikkeeseen neutraalisti. Vajaa kolmannes (30 %) suhtautuu siihen kielteisesti, ja noin kuudesosa (15 %) myönteisesti. Asuinmaakunnan sisäiseen muuttoliikkeeseen torjuvasti asennoituvien osuus on lisääntynyt kymmenellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2017 (20 % -> 30 %).
Maakunnan sisäinen muuttoliike harmittaa keskimäärää useammin etenkin maaseutumaisessa (50%) ympäristössä asuvia. Perussuomalaisten (42%) ja keskustan (49 %) kannattajien parissa on muiden puolueiden kannattajia enemmän niitä, jotka suhtautuvat kielteisesti maakunnan sisäiseen muuttoliikkeeseen kohti alueellisia kunta- ja kaupunkikeskuksia.
Koko tutkimus luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 13.–18.3.2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 053. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087
Kommentit