Kestävyyden kompleksisuus ja moniulotteisuus tulee konkreettisesti ilmi siinä, miten moninaisia kestävyydelle asetetut tavoitteet ovat, ja miten monitahoisesti tavoitteita toimeenpannaan ja miten kestävyyttä johdetaan.
Tutkimushankkeessamme tarkastelimme kestävyyden johtamista kunnissa erityisesti toiminnan ja talouden yhteensovittamisen kysymyksenä sekä kestävyyden johtamiseen liittyvän tietopohjan näkökulmasta.
Tutkimuksemme tuo esiin, että kestävyys moniulotteisena ja kompleksisena ilmiönä edellyttää kuntien rahoituksen ja talouden ymmärtämistä sekä johtamisen käytänteiden ja toimintatapojen jäsentämistä uudella tavalla. Laajaan, koko yhteiskunnan kestävyyteen ei päästä ilman muutoksia kuntaorganisaation toiminnassa.
Kestävä kuntatalous ymmärretään eri tavoin
Kestävyys käsitteenä ymmärretään vaihtelevasti ja kestävyyttä johdetaan kunnissa monella tavalla ja monella eri tasolla. Empiirinen aineistomme tuo esiin strategiatyön ja strategiadokumenttien keskeisen toimintaa ohjaavan roolin. Tältä osin tilanne vaikuttaa olevan kuntakentässä varsin hyvä. Useimmissa kunnissa kestävyys on jo sisällytetty strategia-asiakirjoihin ja tavoitteisiin.
”–ehkä tässä yks vaikeus on se, mun mielestä ei meillä täällä kunnassakaan ole yhtä määritelmää kestävyydelle”
Strategian toimeenpanon osalta on kuitenkin vielä tehtävää. Strategiset tavoitteet ohjaavat toiminta- ja palvelusuunnitelmien laatimista, mutta tilaa ja aikaa yhteisen ymmärryksen ja tulkinnan muodostamiselle on vähän. Paljon on kiinni myös yksilöiden osaamisesta ja kiinnostuksesta. Yhdenmukaisille ohjeistuksille ja käytännöille tuntuu olevan tarvetta.
” —silloin kun tota strategiatyötä lähdettiin tekemään, niin alkuperäinen ajatus oli varmaan et se ois rakennettu suoraan kestävyyden teemojen ympärille. Mut se ei… Se jollaki tavalla sitten jäi semmoiseksi viitekehykseksi enemmän”
Kunnan valintoja ohjaavat ennen kaikkea lainsäädäntö ja resurssit. Niukoilla resursseilla toimittaessa joudutaan välillä tyytymään siihen, mitä on tarjolla. Aineistosta kuitenkin välittyy varsin monipuolinen kuva erilaisista keinoista, joilla kunnat pyrkivät edistämään kestävyyttä.
Kestävän kuntatalouden näkökulmasta johtamisen keinoina ja valinnan paikkoina nousevat esiin investoinnit ja hankinnat sekä erilaiset ja vaihtoehtoiset rahoitusmuodot. Sosiaalisen kestävyyden kysymykset yhdistyvät muun muassa työllisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Ekologinen kestävyys nostaa keskusteluun esimerkiksi energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen osana maankäyttöä, kaavoitusta ja rakentamista. Tutkimuksessamme nousee esille kestävän talouden merkitys ja sen saama huomio osana kokonaisvaltaista kestävyyttä.
” —hirveen useasti korostuu se, että pitää olla taloudellisesti kestävä, ja sit tahtoo olla, että unohtuu nuo ehkä muut näkökulmat”
Kunnallisessa päätöksenteossa ollaan tärkeiden valintojen edessä. Virkakoneisto valmistelee, kerää, koostaa ja tarjoilee kestävyysinformaatiota poliittisille päättäjille. Informaatiota on tarjolla valtavasti, mutta sitä ei välttämättä tuoteta aina yksinomaan kestävyyden nimissä. Tiedolla johtamisen kysymykset korostuvat monessa kunnassa ja päättäjille tarjottava tietopohja on monipuolistunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Keskeisenä johtamisen haasteena voidaan kuitenkin pitää valmiutta ja kykyä tiedon tulkintaan.
“En minä tiedä. [nauraa] Toi on ihan hiton hankala kysymys. Ett miten me raportoitaisiin suoraan kestävyyden teeman alla, että meillä ois jotakin kestävyysraportteja esimerkiksi, se kuulostaa vieraalta.”
Kestävyys ilmiönä läpäisee lähes kaiken kunnan toiminnan. Monilta osin kestävyystyö näyttäytyy kuitenkin vielä irralliselta ja pirstaleiselta. Tarvitaan systemaattista työtä kestävyyden eri näkökulmien yhteensovittamiseksi ja nivomiseksi osaksi arkipäivän toimintaa.
Voit lukea koko Julkaisun täältä.
Kursivoidut tekstit ovat otteita tutkimushankkeen haastatteluaineistosta.
Kirjoittajat
Lotta-Maria Sinervo
HTT, yliopistonlehtori
Johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto
Kestävän kuntatalouden tietopohja: nyt ja tulevaisuudessa -tutkimushankkeen vastuullinen johtaja
Harri Laihonen
Professori
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto
Kommentit