Polemiikki / 06.03.2015

Näin kirjoitan hallitusohjelman: Julkinen talous vakaaksi, panostus osaamiseen – ja uskallus uudistaa

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Eeva-Liisa Hynynen

KAKS pyysi professorit apuun. Mitä kunta- ja sote-alan, koulutuksen ja yhdyskuntasuunnittelun professorit kirjoittaisivat hallitusohjelmalistauksiin? Viisi alan kärkiprofessoria vastasi.

– Kuntien itsehallinnon vahvistaminen ja sääntelyn purkaminen, kirjoittaa ykköstavoitteekseen kunnallispolitiikan professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta.

Hän muistuttaa, että hajautetumpi yhteiskunta edistää luovuutta, sopeutumiskykyä, osallisuutta ja paikallisesti järkeviä ratkaisuja.

– Sääntely on viety liian pitkälle. Esimerkiksi kaavoituksessa ja rakentamisessa se vaikeuttaa kehittämistä.
 
Kakkosena kuntaprofessorin listalta löytyy koulutuksen ja tutkimuksen vahvistaminen.

– Osaaminen on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen kilpailuvaltti jota tulee edelleen edistää – yleissivistävää koulutusta unohtamatta. Tutkimusten mukaan koulutusinvestoinnit ovat lähes aina tuottavia.


Kolmanneksi tavoitteekseen Haveri nimeää ennalta ehkäisevän toiminnan nostamisen sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteeksi.

– On yhä selvempää, että ennaltaehkäisyyn panostamalla voidaan saavuttaa huomattavia tuloksia. Monet sairaudet ja sosiaaliset ongelmat voitaisiin välttää suhteellisen yksinkertaisilla toimintamalleilla jotka toteutetaan riittävän ajoissa. Tämä lähtökohta tulisi huomioida myös sote-palveluiden rakenteellisessa kehittämisessä.

Kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistosta nostaa kärkeen suurten julkishallinnon reformien toteuttamisen – jopa uudelleen aloittamisen.

– Keskeistä olisi uudistusten aivan uudenlainen koordinaatio, täytyisi löytää ymmärrys toiminnan logiikkaan. Olisi hyvä saada maaliin jotakin.

Vakkurin mukaan reformeja tarvitaan, mutta tavalla, joka antaa pysyvyyttä toimintaan.

– Viimeiset vuodet ovat menneet odotellessa. Kyse on siis sote-ratkaisusta jne., miksi seuraava hallitus nyt näitä sitten kutsuukaan.

Toiseksi listalle Vakkuri nostaa talouden kasvun edellytykset.

– Suomi tarvitsee nyt aivan erityistä potkua, uutta näköalaa. Nykyinen tulevaisuusperspektiivi näyttää erittäin negatiiviselta.

Kolmas iso kysymys kunnallistalouden professorin hallitusohjelmassa olisi digitaalisen palvelutoiminnan murros osana muuttuvaa yhteiskuntaa.

Vakkurin mukaan olennaisia kysymyksiä ovat julkisen palvelutuotannon uudistaminen,
julkisen ja yksityisen toiminnan uudenlainen suhde sekä hallinnon ja kansalaisen suhteen uudelleen arviointi.

Talouden vakauden merkitystä korostaa myös sosiaalihallintotieteen professori Vuokko Niiranen Itä-Suomen yliopistosta.

”Julkinen talous suunnitelmallisesti vakaalle pohjalle”, lukee Vuokko Niirasen listan kärjessä.

Ja näin hän kirjoittaa perusteluosan.

– Valtiontalous ja kuntatalous vakautetaan hallituksen toimenpitein suunnitelmallisesti. Tutkimukseen perustuvaa suunnitelmaa käytetään taloudellisen ohjauksen välineenä. Tarvittavat toimenpiteet suunnitellaan ja käynnistetään välittömästi hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman osana.

Niirasen toivomassa hallitusohjelmassa toimenpiteiden vaikutuksia seurataan tutkimuksilla, joiden pohjalta tehdään tarvittavia uusia päätöksiä.

– Näin hallitusohjelma ei kahlehdi hallituksen toimintakykyä muuttuvissa olosuhteissa, professori toteaa.

Toiseksi listalle nousee vaatimus siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus viedään maaliin.

– Sote-uudistuksen toteuttamiseen tarvittavat päätökset tehdään hallituskauden puoliväliin mennessä. Uudistuksen toteuttaminen perustuu tutkimustiedon käyttämiseen sekä uudistuksen toiminnallisista että taloudellisista vaikutuksista kansalaisten palveluihin ja valtion- ja kuntatalouteen. Tarvittavien lakien säätäminen perustuu hyvän lainvalmistelutavan noudattamiseen, professori linjaa.

Kolmantena listalta löytyy valtion keskushallintouudistus. Professori Niirasen mukaan se toteutetaan – ja valtion kuntiin kohdistuva ohjaus selkiinnytetään.

– Julkisen sektorin johtamisjärjestelmän uudistaminen sekä valtion keskushallintouudistus on jo aloitettu. Valtioneuvoston kanslian, valtionvarainministeriön ja substanssiministeriöiden keskinäisen työnjaon ja yhteistyön selkiinnyttäminen on välttämätöntä. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös kuntia koskevan norminannon selkiinnyttäminen. Näillä toimilla parannetaan julkisen sektorin johtamisen laatua.

Se tiedetään, että seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan julkista taloutta tavalla tai toisella. Haastettuna on myös kunnallinen palveluverkko.

– Lukiokoulutuksen saavutettavuus on turvattava tasavertaisena jokaiselle nuorelle, korostaa koulutuksen tutkimuksen professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta kirjoittaessaan hallitusohjelmaan ykköstoiveensa.

– Kattava lukioverkko on ollut tasa-arvoisen koulutuksen kulmakivi, koska lukiokoulutus voidaan ulottaa ilman mittavia laiteinvestointeja pieniinkin kuntiin. Nuorten, etenkin maaseudun poikien, syrjäytymisen ehkäisyssä lukion rooli on ratkaiseva.
 
Kakkoseksi Välijärvi nostaa oppilaitosten pedagogisen digitalisaation ja opettajien valmiuksien vahvistamisen vauhdittamisen.
 
– Tietoteknologian pedagoginen hyödyntäminen on Suomessa edennyt yllättävän nihkeästi verrattuna eräisiin muihin maihin. Tämä johtuu alan kehittämistyön ja opettajien ammatillisen tuen hajanaisuudesta.

Välijärvi korostaa, että tietoteknologian perustaidot ovat lukutaitoon verrattava valmius menestyä yhteiskunnassa ja toimia sen aktiivisena kansalaisena.

– Suomalainen koulu ei kykene takaamaan näitä perusvalmiuksia kaikille nuorille.
 
Korkeakoulujen opetuksen laadun ja opintojen työelämäyhteyksien selvittäminen on Välijärven listalla kolmas hallitusohjelmatavoite.
 
– Opintoaikojen venymisestä syyllistetään opiskelijoita. Työssäkäynnin ja alhaisen opiskelumotivaation väitetään aiheuttavan jopa vakavia kansantaloudellisia ongelmia. Toisaalta työelämäyhteyksien puute nähdään vakavana esteenä valmistuvien maisterien sijoittumiselle työmarkkinoille, professori taustoittaa hallitusohjelmatoivomustaan.

Hänen mukaansa nuorten aktiivisuus työmarkkinoilla ei ole ongelma vaan hyödyntämätön mahdollisuus vahvistaa opintojen työelämärelevanssia.

– Korkeakoulujen opetussuunnitelmat, ohjausjärjestelmät ja opiskelun muodot vaativat kiireesti modernisointia.      
 

Entä mitä pitäisi kirjoittaa hallitusohjelmaan yhdyskuntasuunnitteluun liittyvistä kysymyksistä?

Yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi Tampereen teknillisestä yliopistosta nostaa riman välittömästi korkealle.

Rajaniemen ykköstavoite on kaavoitusjärjestelmän korvaaminen nykyaikaan paremmin sopivalla suunnitteluinstrumentilla.
Hänen mukaansa kaavoitusjärjestelmän keskeiset elementit, aluevarausperiaate (yksi paikka – yksi käyttö) ja kaavahierarkia – maakuntakaava-yleiskaava-asemakaava – ovat perua 1920- ja 1950-lukujen lainsäädäntöprosesseista ja kuvaavat noiden aikojen arvoja ja tarpeita.
– Nyt yhdyskuntien suunnittelussa kaivataan jokseenkin päinvastaisia asioita, kuten monikäyttöisyyttä, joustavuutta ja nopeaa reagointia pienten ruohonjuuritason ideoiden toteuttamiseksi, Rajaniemi painottaa.
Hänen mielestään hyvää kaavoituksessa on laajahko osallistumiskäytäntö, sitä kannattaa edelleen parantaa.
Toiseksi tavoitteeksi professori Rajaniemi nimeää liikennepoliittisena päämääränä autoriippuvuuden vähentämisen.

– Se on tärkeintä niin kaupunkiympäristön viihtyisyyden parantamisen kannalta kuin ekologisuuteen, kansalaisten tasa-arvoon ja terveyteen liittyvien päämäärienkin vuoksi. Suurimmissa kaupungeissa tämä tarkoittaa merkittäviä joukkoliikenteen investointeja: Tampereen ja Turun raitiotiet ovat tästä hyviä esimerkkejä. Samalla etenkin kaupunkialueilla tulee yksityisautoilun houkuttelevuutta eri keinoin vähentää ja pyöräilyä helpottaa.

Kolmas tavoite liittyy koulutusjärjestelmiin. Rajaniemi katsoo, että kahden korkeakoulujärjestelmän – ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen – ylläpito ei ole mielekästä.

– Koulutuksen saralla tärkein tehtävä on tästä niin kutsutusta duaalimallista luopuminen. Nähdäkseni se on mahdollista tehdä tavalla, joka parantaa opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä kohdentaa voimavaroja nykyistä paremmin. Tampereella jo selvitetään yliopiston, teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhdistämistä. Toivottavasti tästä prosessista muodostuu hyvä pilotti, josta muualla voidaan ottaa oppia.

Jaa

#Ei

2 kommenttia

  1. Onko tehty tutkimusta, mitkä tahot siirtävät taloudellista vastuuta toisille, ja kuinka suuri on kunkin tahon euromääräinen osuus?

    Voidaanko osaoptimointi paljastaa ja estää yksinkertaisella ja läpinäkyvällä lakisääteisellä hoitoketjurekisterillä sosiaali- ja terveysministeriössä tai Kelassa?

    1) Selvitys maakunnittain osaoptimointia harrastavista tahoista ja euromääristä.

    2) Osaoptimointi Kainuun ja Etelä-Karjalan sote-hoitoketjuintegraation toimintaympäristössä.

    3) Osaoptimointi HUS:n sekä muden sote-kuntayhtymien toiminta-alueella.

    Osaoptimointi ja perustuslaki

    – Mitkä tahot – yksityiset vai julkiset – pyrkivät hyötymään toisten tahojen rahojen kustannuksella?

    Perustuslailliset demokratiat perustuslailliset rahoittaja-järjestäjät

    – Yksikanavainen sote-rahoitus, raha seuraa asiakasta -mallin eli valinnan vapaus -mallin lakisääteinen osaoptimointi yksityisten hyväksi julkisen soten rahoilla: soten perustuslaillisten rahoittaja-järjestäjien kunnallisverot ja perustuslaista johdetun rahoitusperiaatteen mukaiset sote-valtionosuudet.

  2. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistäminen tehostaisi prosesseja, poistaisi päällekkäisyyksiä sekä lisäisi alueellista vaikuttavuutta luomalla uuden alueellisen korkeakoulun. Kustannustehokkuus paranisi päällekkäisyyksien karsimisella ja yhteisten tukipalveluiden muodostamisella. Yhdistäminen ja yhtenäinen toisi myös sektoreille yhtenäiset kelpoisuusvaatimukset ja nimikkeet sekä lisäisi henkilöstön liikkuvuutta nykyisten korkeakoulusektoreiden välillä. Aluekehitysvaikutus tehostuisi eikä rapauttaisi yliopistojen aluekehitystä, sillä ne ovat jo tällä hetkellä alueellisesti profiloituneita ja reagoivat alueen tarpeisiin lähes yhtä selvästi kuin ammattikorkeakoulutkin.

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.