– Suomeen on rakentumassa uusi, ennakoimaton todellisuus, jossa asemia ja rooleja etsitään – ja niitä myös menetetään. On varmaankin niin, ettei minkään tahon asemaa tule betonoida uudistuksessa, sanoo hallintotieteen professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta.
Aihe on vaikea ja kuuma, eikä edellisten epäonnistuneiden rakenneuudistusten jäljiltä kaivata ”veneen keikuttajia”. Kun Polemiikki pyysi tutkijoita, kuntaväkeä, etujärjestöväkeä sekä elinkeinoelämän vaikuttajia kommentoimaan asiaa joko nimellään tai nimettömänä, nimettömyys vei voiton.
Jari Stenvall haluaa kuitenkin puhua omalla nimellään. Hän harmittelee, että on ollut hyvin vähän näkemystä, jonka mukaan ”yhdessä tehden olemme vahvempia”.
– Olen ollut pettynyt siihen, että eri korporaatiot ja toimijat ovat olleet sote-uudistuksessa usein liikkeellä ”valta meille” -ajattelulla. Valtapelien käyminen ja opportunismi on ollut vastuutonta ajatellen Suomen taloudellista tilannetta.
Kuntaperustainen järjestelmä muotoillaan uudelleen
Kerrataanpa tässä välissä, keitä pelikentällä häärii pääministeri Juha Sipilän hallituksen ja opposition joukkojen lisäksi.
On pakkeja – ja hyökkääjiä. Ja ruuhkaa.
On vahva ”kuntaperhe”: kuntien etujärjestö Kuntaliitto, kuntien eläkevakuuttaja Keva, kuntien luottolaitos Kuntarahoitus ja Kuntien takauskeskus.
Kuntaperustainen järjestelmä muotoillaan suuressa uudistuksessa uudelleen. Kunnilta siirretään valtionosuuksia ja verotuottoja uusille sote-maakunnille yli 17 miljardia euroa ja jäljelle jää ”noin puolitettu kuntatalous”.
Lisäksi pelissä ovat Kelan ja terveydenhuollon yksityisen sektorin eurot.
On vahvat ammattijärjestöt kuten Tehy, Super, Lääkäriliitto, OAJ, Jyty, JHL, PAM – ja suuret neuvottelujärjestöt Akava, SAK ja STTK, jotka haluavat sanoa sanansa uudistamisen suunnasta.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja EVA – sekä Suomen Yrittäjät – katsovat omiensa perään, jotta kuntaperheen asemaa ei betonoitaisi liian vahvaksi. Suuri rakenneuudistus on palvelumarkkinoiden ”momentum”, elleivät lainsäätäjät päätä toisin.
Kaikki tahtovat tavoitteensa lakiin
Vaikka sote-kustannusten kasvua pitäisi taittaa uudistuksessa 3 miljardilla eurolla, jäljelle jää vielä huima potti kansalaisten veroeuroja, jotka käytetään sote-palveluihin. Tämä tiedetään Attendossa, Mehiläisessä, Pihlajalinnssa ja Dextrassa sekä Terveystalossa.
Hereillä ovat myös it-alan konsultit kuten Tieto ja eri toimialojen suuret konsulttifirmat: FCG, BDO, Ramboll, Pöyry ja niin edelleen.
Eikä pidä unohtaa Finanssialan Keskusliittoa. Bulevardilla odotetaan, että Kuntarahoituksen ”melkein monopoli” murtuu kunta-alan – erityisesti terveydenhuollon – investointien rahoittajana. Jos maakunnille ei säädetä uudistuksessa omia verotuloja, Kuntarahoituksen asema vaikeutuu. Lain mukaan Kuntarahoitus voi luotottaa vain sellaisia kunta-alan toimijoita, joilla on ”omaa varainhankintaa”.
Taustalla lobbaavat myös kolmannen sektorin toimijat kuten Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE.
Kaikki tahtovat, että omat tavoitteet päätyvät lakitekstiin. Uudistusta luotsaavat valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston yhteinen alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti on jaksanut pitää uskoa yllä siihen, että lakiluonnokset lähtevät lausuntokierrokselle huhtikuun loppuun mennessä.
Polemiikin kuulemat asiantuntijat sanovat, että lobbaamisen takaraja ei suinkaan ole huhtikuussa.
– Kunhan lakiluonnokset tulevat julki, alkaa ”hillitön soittorumba” politiikan vaikuttajille, ammattijärjestövaikuttaja sanoo.
Kuntatyöntekijät väännön kohteena
Taustalla väännetään kättä julkisen sektorin mittaluokasta, sote-henkilöstön asemasta – siis rahasta ja vallasta.
Kevan hallituksen puheenjohtaja, Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) on myöntänyt, että uuden toimitusjohtajan Timo Kietäväisen (kesk.) valinnassa ratkaisi kunta-alan laaja tuntemus kuntakentän muutostilanteessa. Kietäväinen siirtyy Kuntaliitosta kuntaperheen suurimman taloudellisen vaikuttajan johtoon.
Kevan toiminta on kaukana ”nappikaupasta”: se vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja myös eläkevarojen sijoittamisesta. Vuonna 2014 Kevan maksutulot olivat noin 5 miljardia euroa ja sijoitusomaisuus noin 41,4 miljardia euroa.
– Kuntaliitto on enemmänkin ”julkisivu”. Kuntaperheen ”villakoiran ydin” on Keva, sanoo elinkeinoelämän kärkivaikuttaja.
– Aika paljonhan tässä on kysymys siitä, että yritämme rakentaa uudistusta, jossa ei saisi kajota kuntatyöntekijöiden määrään, koska se vaikuttaa Kevan tulevaan rahoituspohjaan, hän jatkaa.
Toisin sanoen: jos julkisen sektorin kuntaväen määrä vähenee, Kevalla on vähemmän kassan kartuttajia – ja se on ”liemessä”.
Jos sote-uudistus toteutuu kaavaillusti, uusille sote-alueille siirtynee yli 200 000 kunta-alan sote-työntekijää. Kuntaperhe pyrkii pitämään nämä työntekijät Kevan eläkevakuutettuina.
– Tämä intressi on tietysti sellainen, johon esimerkiksi JHL ja muut ammattiliitot mielellään yhtyvät. Keva on kummajainen, joka toimii ”eri spekseillä” kuin työeläkeyhtiöt. Jos se nyt omista syistään tulee jarruttaneeksi terveydenhuollon uudistuksia, niin siinä kyllä eläkejärjestelmän häntä heiluttaa yhteiskunnan koiraa, elinkeinoelämän vaikuttaja summaa.
Kevan kohtalo riippuu lopulta siitä, siirtyvätkö työntekijät yksityisen sektorin palvelukseen eli kunnallisten sopimusten ulkopuolelle, sanoo kokenut kuntajohtaja.
– Eläkevastuukysymys on taloudellisesti todella suuri. Kunnalliset palvelut ovat osittain tästä syystä tällä hetkellä kalliimpia kuin yksityiset. Muistaakseni kunnat maksavat noin 6 prosenttia korkeampaa eläkemaksua kuin yksityinen puoli, koska kunnallinen eläkejärjestelmä on syntynyt myöhemmin kuin yksityinen.
Olemassa oleva maksuvaje jäisi todennäköisesti jäljelle jääviin kuntiin.
– Sitä ei pystytä kattamaan – ja se nostaisi kuntien vakuutusmaksut taivaisiin, hän ennakoi.
Ei siis ihme, että kunta-alan moniottelija Timo Kietäväinen rekrytoitiin Kevan johtoon.
Valinnanvapauden mahdollisuudet ja riskit
Voimakkaimmin kättä väännetään markkinoiden asemasta sote-uudistuksessa. Erityisesti kokoomus on korostanut valinnanvapautta.
– Koska uudistus painottaa markkinataloutta ja kilpailun avaamista, on todennäköistä että raha kulkeutuu isoille toimijoille – mahdollisesti ulkomaisille omistajille, kuntajohtaja sanoo.
Kilpailuttamislainsäädäntö suosii suuria toimijoita.
– Tämä johtuu siitä inhimillisestä piirteestä, että ihminen haluaa päästä helpolla. Tällöin se, joka kilpailuttaa, tekee itselleen helppoja ratkaisuja ja se johtaa isoihin kilpailutuskokonaisuuksiin.
Kuntajohtaja arvioi, että mahdollisuus pienyrittäjyyden kasvuun tukitaan tällä ratkaisulla.
– Varsinkin kun suunnitellaan yhtä valtion hankinta- ja kilpailutusyksikköä.
Elinkeinoelämän näköalapaikoilla ajatellaan toisin.
– Liian harvoin kysytään sote-palveluiden yhteydessä, että mikä on se ongelma, jota ratkaisemme tällä vääntämisellä. Toinen ongelma on se, että lääkäripalveluiden saatavuus on huono, vaikuttaja sanoo.
Ihmiset joutuvat ei-kiireellisissä tapauksissa jonottamaan aivan liian kauan. Jopa kuukausia.
– Ruotsissa tämä kysymys ratkaistiin valinnanvapausmallilla. Meillä pelotellaan, että valinnanvapauden maailmassa ihmiset alkavat laukata lääkärissä ihan alvariinsa. Ehkä meillä on parempaakin tekemistä kuin terveysasemien viihdekäyttö, vaikuttaja jatkaa.
Ja sitten hän esittää vakavan kysymyksen:
– Entä jos ongelma onkin päinvastainen ja suomalaiset käyvät liian harvoin lääkärissä? Koska lääkäriaikoja ei saa ja muutenkin ollaan sitä mieltä, että ei siellä pidä rampata, sairaudet etenevät. Tämä on spekulaatiota, mutta ihan yhtä kurantti ajatus kuin palveluiden liikakäyttö, vaikuttaja jatkaa.
Hän korostaa, että julkisten terveyspalveluiden tuottavuus on kasvanut ”todella olemattoman vähän”.
– Ja voi olla, että tuottavuus on jopa negatiivinen. Tästä on vaikea saada selvää, koska meillä ei ole aiheesta luotettavaa tilastodataa.
Onnistumisen kriteerit
Palataanpa takaisin professori Jari Stenvallin työhuoneeseen.
– Käsillä olevat uudistukset ovat suuruusluokaltaan valtavia, hän korostaa.
Siksi Stenvall on toivonut, että edelle asetettaisiin sote-uudistus – ja vasta sen jälkeen maakuntauudistus. Hän on varoitellut liian isosta kakusta.
– Palveluiden toimivuuden tulisi olla valtarakenteita tärkeämpiä uudistuksia tehtäessä, professori sanoo.
Hän muistuttaa, että mitä enemmän monimutkaisuutta – jota syntyy maakuntahallinnonkin kehittämisen myötä – ja mitä enemmän näkökulmia, sitä suurempi riski on kompuroida johonkin yksityiskohtaan.
Uudistuksen onnistumisen kriteerit ovat Stenvallin mielestä selkeät.
– Onnistuneen uudistuksen seurauksena palveluiden laadukkuus ja vaikuttavuus paranee. Kyetään säästämään kustannuksissa sekä luomaan julkisrahoitteinen palvelujärjestelmä, joka kykenee sopeutumaan nopeasti uusiin tilanteisiin kuten teknologiamuutoksiin.
Professori toteaa, että onnistumista tulee arvioida myös suhteessa uudistuksen kustannuksiin ja vaivannäköön – sekä epätoivottuihin seurauksiin.
– Mielestäni koko sote-uudistuksen valmistelussa ovat kadonneet onnistumisen kriteerit ja tavoitteet. Olen jopa miettinyt, ketähän enää edes kiinnostavat vaikutukset. Uudistukseen on latautunut liiaksi erilaista pyrkyryyttä ja oman edun tavoittelua, hän tiivistää.
Voittajia ja häviäjiä
Suuren sote-uudistuksen vaikeuskerrointa korottaa maakuntaitsehallinto. Kun samanaikaisesti väännetään kahdesta suuresta muutoksesta – joista toinen, eli maakuntaitsehallinto, ei nauti suurta suosiota ainakaan kokoomuksen ja Sdp:n piirissä – poliittiset riskit uudistuksen läpi viemisessä ovat maksimaaliset.
Korporaatiot ja bisnes ovat hereillä myös maakuntauudistuksessa. Luvassa on suorat kansanvaalit – maakuntavaalit – ehkä jo syksyllä 2017. Silloin valitaan vallankäyttäjiä sote-miljardeille. Kunnista tulevat ehdokkaat tarvitsevat vaalirahaa saadakseen maakunnallista näkyvyyttä. Pääsylippu maakuntavaltuustoon ei suinkaan ole ilmainen – ja taustamaksajia tarvitaan.
On vielä liian aikaista sanoa, syntyykö aito kansanvaltainen maakuntahallinto.
Kuka sitten kuoriutuu voittajana uudistuksesta?
Harva Polemiikin haastatelluista uskaltaa veikata voittajaa tässä vaiheessa. Häviäjiä on hivenen helpompaa ennakoida.
– Häviäjiä ovat ne kunnat, jotka ovat olleet kustannustietoisia ja toteuttaneet palvelunsa tehokkaasti. Ne joutuvat maksamaan valtionosuusjärjestelmässä tasauksen muille – taas kerran, kuntajohtaja sanoo.
Hän arvioi, että koko julkistalouden tervehdyttäminen menee pieleen, ellei rahoitusraamia aseteta edullisimman tuottajan kustannustason mukaan.
Yhdeksi häviäjäksi veikataan Kuntarahoitusta. Ja sitä kautta menettäjiä ovat myös peruskunnat.
– Kunnat eivät tule saamaan markkinoilta enää kilpailukykyiseen hintaan rahaa. Jos maakunnista tulee superkuntia – mikä riippuu siis siitä, onko verotusoikeutta vai ei – voi olla, että Kuntarahoitus pelastuu.
Yleisesti ennakoidaan, että ammattiyhdistysliikkeet joutuvat miettimään rooliaan uusiksi. Maakunnalliset mammuttityönantajat ovat vahvoilla – ja valinnanvapaus tietää kiristyvää kilpailua. Se heijastuu palkkauksesta käytävään keskusteluun.
Uudistus voi onnistua. Tai sitten ei. Valtio-opin professori Matti Wiberg Turun yliopistosta arvioi 17. helmikuuta KAKSin juhlaseminaarissa, että julkisesta vallasta voi tulla ”julkeaa valtaa”.
Suuren uudistuksen tähänastinen valmistelu on ollut rivakkaa – ja muutoksen kohteena oleva kuntakenttä on ollut hiljaa.
– Kahvipöydissä kritisoidaan suunnitelmia, mutta julkisuuteen ei anneta lausuntoja. On vaikeaa hahmottaa, mistä koko uudistuksessa on kyse. Mikä on esimerkiksi maakunnan juridinen muoto, kuntajohtaja kysyy.
Useampikin haastatelluista viittaa ”pelon ilmapiiriin”. Aivan kuin edellisestä karttaharjoituksesta ei olisi otettu opiksi.
– Poliitikot johtavat asioita aikatauluilla ja uhmakkailla lausunnoilla. Kuntaliitto ja etujärjestöt ovat valmistelutyöryhmissä, varsinaiset kuntakentän toimijat puuttuvat, yksi kunta-alan vaikuttajista sanoo.
– Ministerit kyllä kiertävät maakuntia ja tapaavat jutustelun merkeissä tunnin verran kerrallaan per pysäkki, hän jatkaa.
Kuntaliiton rooli hämmentää. Sen sanotaan antavan lausuntojaan, joista heijastuu liiton poliittisen hallituksen näkemys ilman omistajiensa – kuntien – kuulemista.
Raskaan sarjan politiikan vaikuttaja sanoo, että viime kädessä rintamalinja piirretään kuntaperheen ja elinkeinoelämän väliin. Kuntaperheen takana seisovat kunta-alan ammattijärjestöt.
Koska suuri uudistus on ainakin aluksi kiinnitettävä olemassa oleviin järjestelmiin, on todennäköistä, että ensimmäisessä vaiheessa kuntaperhe säilyttää asemansa kohtuullisesti.
– Mutta sote- ja maakuntauudistus on jatkuva prosessi, kuin evoluutio. On varmaa, että kuntaperheen valta murtuu, mitä pidemmälle uudistus etenee. Siihen pakottavat julkisella sektorilla hupeneva raha ja EU-lainsäädäntö, politiikan vaikuttaja kiteyttää.
Kommentit