Paljon erilaisia sote -palveluja tarvitsevat ihmiset kokevat arkensa yksinäisenä selviytymistaisteluna. Vaikeat tilanteet aiheuttavat tunnetaakkaa, joka uuvuttaa paitsi asiakkaita myös sote-ammattilaisia. Ongelmien ratkaisu vaatii yhteistyötä yli ammatti- ja sektorirajojen. Johtajilta kaivataan tukea yhteistyön mahdollistamiseen.
Tässä Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen tutkimuksessa annetaan ääni paljon palveluja tarvitseville asiakkaille ja sote -työntekijöille. Tulokset antavat suuntaviittoja sote-integraation käytännön
toteuttamiseen tämän keskeisen asiakasryhmän osalta.
HARVINAINEN HETKI - Hyvinvointivaltio valinkauhassa
11.11.2024 / Juho SaariKuntien demokratiarooli muutoksessa - Vanhusneuvostojen muuttuva rooli kuntien demokratiamuutoksen heijastumana
10.10.2024 / Johanna Sinkkonen, Anni Jäntti, Kaisa Kurkela ja Akseli Tie...Opettajien näkemyksiä opetusoppimisprosesseja ja hyvinvointia edistävistä oppimisympäristöistä eri koulutusasteilla
28.05.2024 / Tiina Mäkelä, Marja Kankaanranta, Takumi Yada ja Elma Hyö...Aluetilastollinen katsaus mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten alueelliseen kehityskuvaan
15.05.2024 / Ossi Kotavaara, Pauliina Björk, Martti Saarela ja Matti Muh...Syrjäseutu lasten ja nuorten liikkumisen tilana STOP! Tässä seison enkä muuta voi? -tutkimushankkeen loppuraportti
15.04.2024 / Päivi Armila, Terhi Halonen, Ari Sivenius ja Santtu HaantioKuntayhtiöiden tarkastuksen ja arvioinnin organisointi ja läpinäkyvyys
27.03.2024 / Ruohonen, Vahtera, Rönkkö, JaakkolaKittilän opetukset Kirja oikeusvaltiosta ja virkavastuusta
22.01.2024 / Pekka Viljanen ja Eeva-Liisa HynynenToimeentulotuki ja aikuissosiaalityö Löytyykö keinoja toimeentulotuen tarpeen vähentämiseen?
21.12.2023 / Minna Kivipelto (toim.) Minna Kivipelto, Mirka Elovainio, Ha...TOTTA VAI TARUA – Soteuudistuksen himmeli-, byrokratia- ja kustannusten kasvuväitteet lukujen valossa – mitä pitäisi tehdä?
09.12.2023 / Hannes Manninen & Tapani Tölli
Hienoa, että tätä on tutkittu. Ollaan sellaisella kentällä, mistä puhutaan paljon, mutta konkreettiset näytöt puuttuvat. Terveyssosiaalityöntekijät, ei siis sosiaalihoitajat (koulutus on päättynyt vuonna 1975), tapaavat näitä asiakkaita paljon ja siinä kohtaamisessa korostuu tilanteiden eskaloitumisen ennaltaehkäisy ja mahdollisimman varhainen puuttuminen vaikeutuviin tilanteisiin. Terveyssosiaalityön merkittävää roolia ei tulisi unohtaa sote-kokonaisuutta suunniteltaessa, sillä ihmiselämän ongelmat ja syrjäytymisriskin kasvaminen näkyvät usein ensimmäisenä juurikin terveydenhuollon palvelujen lisääntyvänä käyttönä. Silloin tarvitaan osaksi moniammatillista yhteistyösä sosiaalityön asiantuntija, joka osaa arvioida ja tunnistaa kasvavan sosiaalisen riskin. Arvion perusteella asiakas osataan ohjata oikean palvelun piiriin mahdollisimman varhain ja sitä kautta saadaan aikaan paitsi inhimillisen taakan vähenemistä myös säästöjä, jos yksikin syrjäytymisriskin kierteeseen joutunut yksilö, perheestä puhumattakaan, saadaan ohjattua tukeviin palveluihin ja avun piiriin ajoissa.
Erinomainen raportti. Ennakoitu hyvin todennäköisiä tulevia ongelmia. Ehkä olisi ollut hyvä vielä jakaa sosiaalitoimi varsinaisiin sosiaalihoitajien tekemään työhön ja muuhun eli esim. vanhus-ja vammaispalveluihin.