Hoivayksiköiden asukkaat ovat monisairaita. Heillä on runsas lääkitys ja sitä muutetaan usein. Yli puolet vaaratapahtumista liittyy lääkitykseen.
Lääkehoito on vaikea prosessi ja se ylittää ammatti- ja organisaatiorajat. Hoitajat toteuttavat ja seuraavat lääkehoitoa.
Tarvitaanko hoivayksiköihin farmaseuttia hoitajien tueksi? Miksi esim. tunnistetut riskilääkkeet ja lääkityspoikkeamat eivät johda toimenpiteisiin?
Tutkijat kartoittivat hoivayksiköiden lääkehoidon ongelmia ja tarpeita. He antavat myös ratkaisuehdotuksia.
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.
Nimi (*)
Sähköposti (ei julkaista) (*)
Ennätysharva kunta nostaa kuntaveroa, Sulkava yksi neljästä veron laskijasta
Lapsiystävällinen kunta? Pitäisi olla helppoa, mutta ei ole: ”Joko pitää panostaa enemmän tai lopettaa”, ajatteli niistä yksi ja valitsi jälkimmäisen
Viranomaiset pantiin selittämään kuntabyrokratiaa teini-ikäisille Joensuussa – nyt Eemeli Onatsu, 16, uskaltaa ottaa kantaa vaikka soteen
Nuoret naiset kaikkoavat pieniltä paikkakunnilta, ja sillä on isot seuraukset – kolme kainuulaista kertoo, missä pitäisi parantaa, jotta he jäisivät
Viisi suomalaiskaupunkia mukaan Euroopan kiertotalouskaupunkien julistukseen
Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet
Sote ja ikääntymisen ongelmat – selviämispolun etsintää
Koulutusvienti – kuntien uusi palvelutuote?
Juha Kuisman herätyskirja ilmastonmuutoksesta: Yhteiskunnilta vaaditaan joustokykyä ja kriisinkestävyyttä
Digitaaliset portfoliot päiväkodissa: Lapsen on helpompi kertoa elämästään
Tutkimus huonosta johtamisesta: Despootit ja tyrannit johtajinamme
Onko väestöään rajusti menettäneillä alueilla vielä toivoa?
Miten koronapandemia muuttaa Suomea ja mistä sen jälkeen keskustellaan?
Kunnallisalan kehittämissäätiö - KAKS
Kommentit