Professori Aimo Ryynänen: ”Toista tällaista hallituskautta kuntakenttä ei enää kestä”

– Hallituksella oli niin kiire ajaa tasakokoisia sapluunakuntia, että keskustelu palveluista jäi jalkoihin useaksi vuodeksi, pahoittelee kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynänen Tampereen yliopistosta.

Hänen mukaansa erva-ratkaisu tehtiin kiireessä, lähes viimeisellä mahdollisella hetkellä tällä hallituskaudella.

Aimo Ryynänen (kok.) on itsekin kuntapäättäjä. Hän toimii Orimattilan kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Kuntaperustainen malli on parhaillaan valinkauhassa: viidestä suuresta sote-alueesta voi syntyä kuntien kannalta myös jotakin uutta ja hyvää, jos kunnilla on tahto kääntää ratkaisu voimaksi – ja jos erva-ratkaisusta kehkeytyy toimiva.

Palveluiden toimivuuden ratkaisee nyt se, miten palvelutuotanto suurten sote-alueiden sisällä järjestetään.

– Eihän vain kukaan kaavaile sellaista mallia, että Tampereelta käsin TAYSin suunnalta aletaan ohjata Orimattilan kotipalveluiden tuottamista. Jos erva-ratkaisusta saadaan alueellisesti ja paikallisesti hyvä, kuntien voimavarat jäävät muuhun kehittämistoimintaan.

Sote-uudistus voi olla kunnille mahdollisuus

Aimo Ryynänen sanoo, että sote-ratkaisun irtoaminen peruskunnasta sallisi mahdollisuuksia myös kuntien rohkealle erilaistumiselle.

– Sehän on kunnallisen itsehallinnon perimmäinen ajatus, että paikalliset vahvuudet käytetään hyödyksi ja kunnat saavat kilpailla omilla valteillaan. Kilpailu tuottaa aina uusia ratkaisuja.

Ryynästä harmittaa, että viime vuosina on hukattu aikaa kuntarajojen ja hallintomallien vääntämiseksi.

– Palvelutuotannon innovaatiot ja vaihtoehdot palveluseteleineen ovat jääneet varsin pienelle huomiolle. Jos kaikki tämä aika olisi käytetty palvelutuotannon tehostamiseksi, missä mahtaisimme nyt olla, professori miettii.

Mutta miten kunnista tuli yhdenmukaiseen sapluunaan ja väestöpohjaan pakotettavia alamaisia?

Aimo Ryynänen arvelee, että vuoden 1995 perusoikeusuudistus ajoi kunnat ”normikurimukseen”.

– Perustuslakiin tulivat säännökset perusoikeuksista, joiden mukaan julkisen vallan vastuulla on kansalaisten peruspalvelut. Sehän on hieno ja tärkeä asia, mutta samalla valtakunnan päättäjät ovat lukeneet lakia niin, että kunnat on kuormitettu normeilla, mutta niille ei ole annettu rahaa tehtävistä suoriutumiseksi. Ja kun normit ovat niskassa, ei jää tilaa millekään muulle – ei tarpeellisten palvelumarkkinoiden synnyttämisellekään.

Ryynänen arvelee, että osittain juuri perusoikeusuudistus ja normikuorma ovat olleet synnyttämässä ”hyvä kunta” – ”paha markkina”
–vastakkainasettelua.

Hallitus harjoittanut repivää kuntapolitiikkaa

Professori Aimo Ryynänen sanoo, että Kataisen hallituksen kunta- ja sote-uudistuksilla ei ollut juurikaan tekemistä palveluiden kanssa.

– Palveluista tässä uudistuksessa ei ensimmäisen kolmen vuoden aikana puhuttu mitään. Myöskään kuntalain valmistelua ei ole avattu keskustelulle. Samoin kunnallistalouteen liittyvä keskustelu on jäänyt täysin piiloon näissä uudistuksissa. On puuttunut sitä näkemyksellisyyttä, jota oli laajasti vuoden 1995 kuntalain valmistelussa, Ryynänen summaa.

Hän muistuttaa, että suurissa uudistuksissa piru pesii yksityiskohdissa.

– Kuntapäättäjille haluan sanoa, että kannattaa seurata nyt tarkkaan, miten sote-uudistusta linjataan. Kuinka esimerkiksi kuntalaisdemokratia saadaan kuulumaan laajoilla sote-alueilla?

Professori Ryynänen haluaa palauttaa kunta-valtio-suhteen toinen toisiaan kunnioittavaksi vuoropuheluksi.

– Valtio on viime vuodet käynyt ylhäältä käsin yksipuolista keskustelua ja vääriä mielikuvia levittävää kuntien suuntaan. On ollut paljon mainospuhetta suuruuden ekonomiasta. Kun se ei mennyt läpi, lopulta kaupunkiseutujen kehyskunnille heitettiin uhkakuvaksi jopa pakkoliitokset. Se oli surkea esitys.

Jos hyvin käy, Ryynäsen mukaan erva-ratkaisu antaa mahdollisuuden muuttaa kuntakeskustelun suuntaa.

– Tällä hallituskaudella tähän kevääseen asti valtion kuntapolitiikalla on enemmänkin revitty kuin vahvistettu kuntien keskinäisiä suhteita. Valtion on aika ottaa vastuu keskustelukulttuurista, mutta myös konkreettisesti kuntien palveluiden rahoituksesta. Toista tällaista hallituskautta kuntakenttä ei nimittäin enää kestä, professori Ryynänen toteaa.

Lue torstaina 5. kesäkuuta ilmestyvästä Polemiikista 2/2014 asiantuntijoiden arviot siitä, kuinka Arkadianmäki vaihtoi kuntakartat sote-sopuun.