Uusi tutkimus analysoi kuntien sivistysjohtajien, peruskoulun rehtoreiden, opettajien sekä kuntapäättäjien näkemyksiä siitä, miten paikalliset olosuhteet vaikuttavat perusopetuksen järjestämiseen. Keskeinen kokoava päätelmä on, että lähi- ja etäopetusjärjestelyjä on ensiarvoisen tärkeää kehittää kokonaisuutena ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.
Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan etäopetus ei esimerkiksi sovi pienimmille koululaisille, eikä etäopetusjärjestelyjä tule käyttää ensisijaisena säästökeinona perusopetuksessa. Perusopetuksen järjestämisen rahoitusohjausta on muokattava siten, että se kannustaa koulutuksen järjestäjiä yhteistyöhön ja joustavuuteen.
Perusopetuksen järjestäjien tulee aina arvioida lapsivaikutuksia erilaisten etäopetusjärjestelyjen käyttöä harkittaessa. Myös seurantatietoa etäopetusjärjestelyiden lapsivaikutuksista tulee kerätä säännöllisesti.
Lisäksi tutkijat ehdottavat, että etäopetuksen paikallista järjestämistä tulisi arvioida säännöllisesti paikallisella ja kansallisella tasolla. Samalla etäopetukseen liittyvän pedagogiikan kehittämistä ja koulutusta on lisättävä opettajien tutkinto- ja täydennyskoulutukseen.
Tietoa tutkimuksesta:
Pauliina Hongiston, Mira Kalalahden ja Janne Varjon tutkimus Etäopetus perusopetuksen järjestämisessä tarkastelee peruskouluopetuksen järjestämistä tulevaisuudessa sekä siihen liittyvää kunnallista päätöksentekoa ja poliittista keskustelua erityisesti etäopetuksen näkökulmasta.
Tutkimus on toteutettu Helsingin yliopiston Koulutussosiologian ja -politiikan tutkimusryhmässä (KUPOLI). Tutkimuksen on rahoittanut Kunnallisalan kehittämissäätiö. Raportin ovat kirjoittaneet seuraavat Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen EDUCA-lippulaivan monipaikkaisen koulutuspolitiikan tutkimusteeman tutkijat.
Lue julkaisu kokonaisuudessaan täältä.
Lisätietoja:
professori Janne Varjo, janne.varjo@helsinki.fi , p. 050 318 2205
Kommentit