Vahva enemmistö sysää ainakin melko paljon vastuuta myös kunnille asukkaiden (79 %), perheille ja lähiomaisille läheisten (78 %), valtiolle kansalaisten (76 %) sekä työnantajille työntekijöiden (77 %) hyvinvoinnista. Enemmistö vierittää vastuuta myös maakunnalle tai hyvinvointialueille (69 % vastuuta erittäin tai melko paljon) asukkaiden hyvinvoinnista.
Vähemmässä määrin vastuukuormaa annetaan kirkolle ja seurakunnille (31 %) sekä järjestöille (29 %) jäsentensä hyvinvoinnista. Tulokset kielivät siitä, että seurakunnilla ja järjestöillä arvioidaan olevan myös muita tärkeitä tehtäviä kuin jäsentensä hyvinvoinnista huolehtiminen.
Hallituspuolueiden kannattajat korostavat hyvinvointialueiden vastuuta, oppositiopuolueiden tukijat yksilön vastuuta omasta itsestään
Kokoomuksen kannattajat ovat vahvimmin sitä mieltä, että yksilöiden on oltava vahvasti vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa yksilön vastuuta itsestään pidetään keskimäärää vähemmän tärkeänä. Keskustan kannattajat kääntävät katseen muita selkeämmin kuntaan, hyvinvointialueeseen sekä kirkkoon ja seurakuntiin. Perussuomalaisten ja kokoomuksen äänestäjät eivät koe maakunnan vastuuta asukkaiden hyvinvoinnista kovinkaan tärkeäksi asiaksi.
SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa on keskimäärää enemmän niitä, jotka vaativat valtiota merkittävään vastuuseen kansalaisten hyvinvoinnista. SDP:n kannattajat ovat muita useammin sitä mieltä, että hyvinvointialueella ja kunnilla on paljon vastuuta asukkaidensa hyvinvoinnista.
Naiset asettavat monille tahoille enemmän vastuuta kansalaisen hyvinvoinnista kuin miehet. Nuoret, 18–30-vuotiaat, suhtautuvat lähes kaikkien tahojen vastuisiin hieman varauksellisemmin kuin varttuneemmat ikäluokat.
Koko tutkimusosion pääset lukemaan täältä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.-5.10.2022. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.010. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit