Pienten kuntien strategiat ja luovat ratkaisut -tutkimushanke perustuu alle 5 000 asukkaan kuntien strategia-analyysiin, tilastotarkasteluun, kuntakyselyyn ja haastatteluihin. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä pienet kunnat ovat tehneet ja mitä ne voivat tehdä, kun väestö vähenee ja ikääntyy. Tutkimuksessa arvioitiin kuntien nykytilaa, väestömuutoksia ja elinvoimaa, muutosten hallintaa ja sopeutumista sekä tunnistettiin ja analysoitiin kuntien innovatiivisia sopeutumisratkaisuja.
Pienet, alle 5 000 asukkaan kunnat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Niiden väestökehityksessä, työpaikkakehityksessä, elinkeinorakenteessa, yritysten toimipaikkojen määrissä, työpaikkaomavaraisuudessa, työttömyydessä, työllisyydessä, koulutustasossa, osallisuudessa ja palvelujen kustannuksissa on huomattavia eroja. Pienten kuntien uudistumiseen vaikuttavat niiden erilaiset henkilöstöresurssit, taloustilanne ja kehittämiskapasiteetti.
Pienimpien kuntien strategioissa eniten uudistushalukkuutta
Kuntastrategioissa on sekä kasvun tavoitteita ja sopeutumisen tarpeita, mutta myös uudistumispyrkimyksiä. Tutkimuksessa vajaa 30 prosenttia kuntastrategioista luokiteltiin perinteisesti kasvuun tähtääviksi, vajaa viidesosa samanaikaisesti kasvuun tähtääviksi ja uudistumishakuisiksi. Yhdeksän prosenttia strategioista oli samanaikaisesti kasvuun tähtääviä ja toimintoja perinteisesti supistavia. Vain muutama kuntastrategia oli puhtaasti sopeutumiseen tähtäävä tai pelkästään uudistava tai älykkäästi sopeutuva. Eniten uudistushalukkuutta ja siten älykkääseen sopeutumiseen viittaavia tavoitteita oli asukasmäärältään kaikkein pienimpien kuntien strategioissa.
Kuntien uusien innovatiivisten toimintamallien kehittämisessä ja kokeiluissa digitalisaation hyödyntäminen on ollut keskeisessä asemassa. Pienissä kunnissa tarvitaan uusia koulutusmalleja ja -kokeiluja sekä ratkaisuja osaavan työvoiman saamiseksi.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmat, ESR, EAKR, EMKR, sekä Maaseuturahaston rahoittama hanke- ja kokeilutoiminta ovat tärkeitä kuntien innovatiivisten ja luovien ratkaisujen kehittämisessä. Paikkaperustaisuus, alueellisten ja paikallisten toimijoiden roolin vahvistaminen sekä alueellinen ja paikallinen yhteistyö ovat EU:n politiikassa oleellisia keinoja väestöltään vähenevien alueiden kehitysongelmien ratkaisemisessa.
Koko tutkimuksen pääset lukemaan täältä.
Lisätietoja tutkimuksesta: tutkimusjohtaja Petri Kahila, petri.kahila@uef.fi, p. 050 411 8445 ja erikoistutkija Arja Kurvinen, arja.kurvinen@uef.fi, p. 050 566 9055, Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA
Kommentit