Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyivät valtiolta kuntien muodostamille työllisyysalueille vuoden 2025 alussa. Uudistuksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä sekä vahvistaa alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä. Uudistuksen myötä syntyi 45 työllisyysaluetta, jotka järjestävät alueensa julkiset työllisyys- ja yrityspalvelut. Työllisyysalueelta edellytetään vähintään 20 000 henkilön työvoimapohjaa, ja sen on muodostettava maantieteellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue.
Tutkimuksessa selvitettiin uusien työllisyysalueiden muodostamista sekä työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisen valmistelua työllisyysalueilla. Eri puolilla Suomea toteutetut työllisyyden kuntakokeilut edesauttoivat työllisyysalueiden muodostamista. Ne lisäsivät alueiden osaamista ja ymmärrystä lakisääteisten työllisyyspalvelujen hoitamisesta. Paikallistuntemus ja työllisyyspalvelujen kytkeminen osaksi koulutus-, elinvoima- ja hyvinvointipalveluja on voimavara työllisyyden edistämisessä.
Viranomaistoimivallan jaossa on eroja
Suurin osa työllisyysalueista päätyi vastuukuntamalliin, jossa yksi kunta toimii työvoimaviranomaisena. Kuntayhtymämallilla toimii vain kaksi työllisyysaluetta. Vastuukunta ja kuntayhtymä käyttävät työvoimaviranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa ja voivat jakaa sitä toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijalle.
Viranomaistoimivallan jaossa on suuria eroja työllisyysalueiden kesken. Selvityksen perusteella erityisesti pienet kunnat pelkäsivät, ettei niillä ole riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa työllisyyden hoitoon ja rahoitusvastuisiin, kun viranomaistoimivalta keskittyy vastuukunnalle. Osa kunnista valitsikin työllisyysalueen, joka antoi niille eniten vaikutusmahdollisuuksia.
– Työllisyyspalvelut eivät siis ainoastaan siirtyneet valtiolta työllisyysalueille, vaan niitä uudistetaan paikallisia tarpeita vastaaviksi. Myös eri toimijoiden palvelutarjonnan yhteensovittaminen uusien ratkaisujen löytämiseksi työllisyyden edistämiseksi on tärkeää, toteaa erikoistutkija Arja Kurvinen.
Tutkimuksen muita keskeisiä havaintoja:
- Koulutuksen keskittyminen haastaa työllisyyspalvelujen ja koulutuspalvelujen yhdistämisen
- Työllisyys- ja elinkeinopalvelujen integraatiolla tavoitellaan elinvoiman vahvistamista
- Työllisyysalueiden yhdyspinnat vaativat kehittämistä
Lisätietoja: Erikoistutkija Arja Kurvinen Itä-Suomen yliopisto, arja.kurvinen(at)uef.fi, p. 050 566 9055
Tutkimusjulkaisu:
Jolkkonen, Arja, Kurvinen, Arja & Lemponen, Virpi (2025). Kuntien muuttuva rooli työllisyys- ja elinkeinopalveluissa. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 123.
Lue julkaisu kokonaisuudessaan täältä.
Kommentit