”Työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoitus ei ole tasapainossa. Alan sisäinen kilpailu ei ole vaikuttavaa, eikä yhteiskunnallisesti hyödyllistä. Nykyisen eläkevarojen sijoitusten säätelyn puitteissa ei kyetä saavuttamaan sijoitustuottotavoitteita”, toteaa Kietäväinen kirjassaan.
”Toteutumatta jääneen kunnallisen ja yksityisen eläkejärjestelmän yhdistämistä ei kannata enää yrittää uudelleen. Nyt on keskityttävä selvittämään yhden työeläketoimijan perustamista hoitamaan lakisääteisen sosiaaliturvan osana olevaa työeläkejärjestelmää. Samalla eläkevarojen sijoitusten hoito olisi tarpeen hajauttaa alkuvaiheessa 4–5 erilliseen salkkuun oman henkilökunnan hoidettavaksi, joiden toimintaa Finanssivalvonta valvoisi.”
Työeläketoimija tulisi saattaa julkisuuslain soveltamisen piiriin. Näillä muutoksilla Kietäväisen mukaan lisättäisiin toimialan tehokkuutta, avoimuutta sekä parannettaisiin asiakaspalvelua ja pitkän aikavälin sijoitusten tuottomahdollisuuksia sekä saataisiin aikaan merkittäviä säästöjä. Uudistus selkeyttäisi järjestelmää, sillä nykyisin suuri osa kansalaisista ei edes tiedä, missä yhtiössä hänet on työeläkevakuutettu. Joka tapauksessa nykyistä työeläkeyhtiöiden sijoitusten säätelyjärjestelmää on uudistettava riskinottomahdollisuuksia hallitusti lisäten. Näin parannetaan pitkän aikavälin sijoitustuottoja.
Hyvinvointialueuudistusta jatkettava – parlamentaarinen komitea uudistamaan kuntia koskevaa lainsäädäntöä ja rahoitusta
Hyvinvointialueuudistus on Kietäväisen mukaan merkittävä uudistus, mutta sitä ei tule jättää nyt säädetylle tasolle. Uudistusta tulee jatkaa vähentämällä keskushallinnon ohjausta, siirtämällä alueille tehtäviä valtion hallinnosta, erityisesti Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonaloilta, mahdollistamalla kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävien joustava siirtäminen toisilleen.
”Alueiden toiminnallisen tehokkuuden parantamiseksi niille tulisi antaa rajattu verotusoikeus verotulojen tasausjärjestelmineen. Näin uudistetuille maakunnille olisi mahdollista siirtää maakuntien liitoilta niiden aluekehitystehtävät. Uudistus vahvistaisi kansanvaltaa sekä selkeyttäisi ja tehostaisi julkisen hallinnon toimintaa.”
Hyvinvointialueiden perustaminen muuttaa kuntien roolia syvällisesti, mutta se on jäänyt selvästi hyvinvointialueiden perustamisen varjoon. Kunta-alan toimintaa ja rahoitusta koskevaa lainsäädäntöä ole uudistettu muutosten vaatimalla tavalla, toteaa Kietäväinen kirjassaan. Hän pitää tärkeänä, että mahdollisimman pian asetetaan parlamentaarinen komitea uudistamaan kuntia kokevaa lainsäädäntöä ja rahoitusta vastaamaan uutta tilannetta ja tulevaisuuden haasteita. Työ vaatii aikaa vähintään samalla tapaa, kuin 1990-luvun alun kuntalakiuudistus ja laajaa yhteiskunnallista hyväksyntää.
Kietäväinen käy kirjassaan läpi myös julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevan viime vuosien uudistuksia. Voit lukea koko Polemian täältä.
Alta voit katsoa nauhoituksen kirjan julkaisutilaisuudesta, joka järjestettiin 15.8.2022 KAKSin toimistolla.
Lisätietoja: Maaneuvos Timo Kietäväinen, 0400 486 043.
Kommentit