Kuntasuku-projekti selvitti, mitä ja millaisia tilastollisia yhteyksiä Suomen kuntien kaikilla käyttötalouden tuloilla ja menoilla on asukasta kohti huoltosuhteisiin maakuntatasolla. Tutkimus analysoi väestöllisen huoltosuhteen lisäksi lapsi- ja vanhushuoltosuhdetta.
Suomen väestökehityksessä on huolestuttavia piirteitä: väestö vanhenee ja syntyvyys laskee. Väestörakenne muuttuu, kun aktiivisessa työelämävaiheessa olevia on aikaisempaa vähemmän. Trendi näkyy väestöllisen huoltosuhteen sekä lapsi- ja vanhushuoltosuhteen kehityksessä: väestöllinen huoltosuhde ja vanhushuoltosuhde kasvavat ja lapsihuoltosuhde laskee maamme eri alueilla.
Kunnat ovat tärkeitä hyvinvointipalveluiden tarjoajia
Käyttötalouden tuloillaan ja menoillaan kunnat voivat osaltaan vaikuttaa väestökehitykseen kohdistamalla toimintansa oikein tavoitteidensa saavuttamiseksi. Vuonna 2023 Suomi on siirtymässä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen osalta hyvinvointialuemalliin, joka pitkälti perustuu nykyiseen maakuntajakoon.
Tutkimustulokset osoittavat, miten erilaisissa tilanteissa maakunnat ovat huoltosuhteiden ja niihin liittyvien käyttötalouden riippuvuuksien osalta. Huoltosuhteiden korjaamisen ”yleislääkkeet” eivät sovellu kaikille maakunnille samanlaisina, vaan asia vaatii yksilöllisiä ja räätälöityjä ratkaisuja. Tämä tulisi ottaa huomioon hyvinvointialueiden rahoituksessa. Tutkimuksessa kehitetty malli tukee tietopohjaisten kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusmallien kehittämistä.
Lue koko tutkimus täältä.
Kommentit