– Tiukat palveluihin pääsykriteerit, setelin avulla tuotettavien palvelujen rajaus ja alhainen setelin arvo voivat aiheuttaa alueellista tai yksilöiden välistä eriarvoisuutta.
– Hyvä koulutus ja toimintakyky sekä riittävät taloudelliset resurssit lisäävät ihmisen mahdollisuuksia käyttää kuntien tarjoamaa palveluseteliä.
Näin toteaa Sosiaalialan osaamiskeskus Verson (Lahti) tutkija Kirsi Kuusinen-James, jonka tutkimus ”Tuoko palveluseteli valinnanvapautta” (PDF) julkaistiin 28.9.2012. Tutkimuksen on rahoittanut Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS). Tutkimus julkaistiin säätiön tutkimusjulkaisujen sarjassa.
– Palvelusetelin arvo ja asiakkaan palvelutarve vaikuttavat siihen, onko setelin vastaanottaminen ikäihmiselle ylipäänsä mahdollista. Palveluseteli ei ole mahdollinen pienituloiselle henkilölle, jonka avuntarve on runsasta ja ajoittuu myös iltoihin ja viikonloppuihin – tai hän tarvitsee sairaanhoitajapalveluja.
– Ennen kuin järjestelmä otetaan käyttöön ja setelin arvo määritetään, kannattaisi varmistaa, että järjestelmä kohtelee ikäihmisiä tasapuolisesti. Kunta voi oman poliittisen päätöksentekonsa kautta ohjata, mahdollistaa tai estää eri asemassa olevien ihmisten sekä palveluntuottajien valintoja, toteaa Kuusinen-James.
Tutkimuksen keskiössä oli erityisesti kysymys siitä, lisääkö palveluseteli ikäihmisten valinnanvapautta ja osallisuutta – vai eriarvoisuutta.
Palveluseteli on käytössä joka kolmannessa kunnassa. Suuret kunnat ovat olleet aktiivisimpia setelin käyttöönotossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliasiakkaat eroavat siten, että terveydenhuollossa seteliä käyttävät ovat pääasiassa työikäisiä kun taas sosiaalihuollossa ikäihmisiä.
Lisätietoja:
tutkija, VTL Kirsi Kuusinen-James, Verso, 044-729 7981
tutkimusasiamies Veli Pelkonen (KAKS) 0400 – 815 527
Kommentit