Myönteiseksi näkemykset kääntyvät, kun vastaajat arvioivat luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä (53 % odottaa parempaa), kansainvälisyyttä (45 %) kauppapalveluja ja kulutusmahdollisuuksia (39 %) sekä harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia (40 %). Aika moni odottaa parempaa tulevaisuutta matkailun vetovoiman (38 %) ja työllisyystilanteen osalta (37 %).
Heikommin koulutetut, työntekijät ja pienempituloiset ovat keskimäärää useammin huolissaan työllisyyden, toimeentulon, rikollisuuden kehityksestä asuinmaakunnassa. Korkeasti koulutetut ja hyväosaiset ovat pääsääntöisesti optimistisempia. Korkeasti koulutettujen huolet suuntautuvat hieman keskimäärää useammin kuntatalouden tilaan.
Perussuomalaisten tukijat poikkeavat kaikista muista selvästi. Heidän mielestään kehitys on omassa maakunnassa kulkemassa vääjäämättömästi miltei kaikissa asioissa huonompaan suuntaan.
Suomen ja sen maakuntien nykyvahvuudet: asuinviihtyvyys, elinolot ja elämisen laatu
Valtaosa maakuntien asukkaista on erittäin tai melko tyytyväinen asuinviihtyvyyteen (73 %), elinoloihin kokonaisuudessaan (69 %) ja elämisen laatuun (67 %).
Maakuntien asukkaista vajaa kolmannes (31 %), on tyytyväinen maakunnan ja sen kuntien taloudelliseen tilanteeseen. Terveys- ja sosiaalipalveluita kiittelee vajaa kaksi viidestä (38 %). Tyytymättömiä on yli kolmannes (36 %). Tyytymättömyys terveys- ja sosiaalipalveluihin on selvästi lisääntynyt vuodesta 2016 (21 % à 36 %).
Lue koko tutkimusosio täältä.
Tutkimuksen taustatiedot. KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa tammikuussa 2023. Haastatteluja tehtiin yhteensä 4013. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit