Kaksi viidesosaa (41 %) katsoo, että yksilöön kohdistuva yhteiskunnan kontrolli ja valvonta olisi lisääntynyt maassamme huolestuttavasti. Vajaat puolet (46 %) torjuu väittämän. Syksystä 2020 kansalaiset ovat aiempaa enemmän huolestuneita yksilöihin kohdistuvan kontrollin ja valvonnan lisääntymisestä (34 % à 41 %).
Selvä enemmistö (66 %) ei myöntäisi maan hallitukselle laajempia oikeuksia kansalaisvapauksien kaventamiseksi. Kansalaisten asenteet ovat muuttuneet vajaassa kahdessa vuodessa. Suomesta ei löydy yhtään väestöryhmää, joka sallisi hallitukselle suurempia mahdollisuuksia kontrolloida ihmisten oikeuksia ja vapauksia.
Suuri enemmistö (62 %) tyrmää ajatuksen henkilökohtaisten oikeuksiensa ja vapauksiensa uhraamisesta suojeluperusteella. Suomalaisista neljännes (24 %) olisi valmis luopumaan henkilökohtaisista oikeuksistaan ja vapauksistaan, jos valtio pystyisi paremmin suojelemaan yksilöä. Mielipiteet ovat kääntyneet päinvastaisiksi vuodesta 2020.
Valtaosa kansalaisista (74 %) torjuu väittämän ”hyväksyn ihmisiin kohdistuvan valvonnan vain, jos se ei kohdistu minuun itseeni. Suomalaisista hyvin harva (13 %) hyväksyy ihmisiin kohdistuvan valvonnan sillä perusteella, että se ei kohdistu itseensä. Kiivaimmin väitettä vastustavat ylemmät toimihenkilöt ja korkeasti koulutetut.
Miehet ovat naisia enemmän vakuuttuneita siitä, että yksilöön kohdistuva yhteiskunnan kontrolli ja valvonta olisi lisääntynyt huolestuttavasti. Miehet ovat myös naisia enemmän uskossa, että nykyinen teknologia tarjoaa yrityksille liian suuren vallan valvoa ihmisiä ja hyötyä niistä taloudellisesti. Samaan hengenvetoon miehet luovuttaisivat naisia useammin maan hallitukselle nykyistä suuremmat valtuudet rajoittaa kansalaisten oikeuksia ja vapauksia.
Koko tutkimusosion voit lukea täältä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 3.-9.6 2022. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.034. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit