Tuloksista huokuu tulevaisuuden kuva, jossa kansainvälinen rikollisuus, ihmis- ja elinkauppa (61 %), liikakansoitus (61 %), ympäristöongelmat, ilmastonmuutos ja luontokato (60 %) pahenevat. Kansainvälinen terrorismi, perinteiset sodat ja konfliktit (56 %) vaivaavat. Kansainvälisten suuryritysten hallitsematon kasvu (55 %), kauppasodat sekä sairaudet ja epidemiat (52 %) ovat riesana.
Naiset ovat miehiä enemmän huolissaan käytännössä kaikista asioista. 18–30-vuotiaiden keskuudessa on keskimäärää enemmän niitä, jotka pitävät mahdollisena köyhyyden vähentymistä ja kansainvälisen rikollisuuden suitsemista. Nuoret myös suhtautuvat keskimäärää hieman optimistisemmin ympäristöongelmien selättämiseen. Yli 60-vuotiaat ovat nuoria useammin huolissaan kansainvälisestä terrorismista ja rikollisuudesta sekä aseellisista konflikteista.
Heikommin koulutetut asennoituvat keskimäärää pessimistisemmin ydinsotien uhkiin, köyhyyden sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption kehitykseen maailmassa. Myös väestönkasvu askarruttaa etenkin heikommin koulutettuja väestöryhmiä.
SDP:n ja kokoomuksen kannattajat arvioivat maailman muutosta osin varsin keskivertoisesti. Kokoomuksen tukijat ovat muita huolestuneempia valtioiden talous- ja velkaongelmista, mahdollisista yhteiskunnallisista levottomuuksista sekä erilaisista kyberuhkista. Perussuomalaisten tukijoiden mielestä lähes kaikki ongelmat ovat kärjistymässä. Poikkeuksen muodostavat ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat.
Keskustan kannattajien joukossa kannetaan huolta köyhyyden ja puutteen rinnalla sodista, epidemioista ja kansainvälisestä terrorismista. Vasemmistoliiton ja vihreiden tukijat löytävät toisensa monissa muutosarvioissa. Näin etenkin ilmastonmuutosta ja ympäristöongelmien muutosta koskevissa arvioissa.
Lue koko tutkimusosio täältä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 2.–7.12.2022. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.029. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit