Koko maassa tarvitaan älykästä sopeutumista. Palveluverkkoa ja palvelujen tarjontaa olisi tiivistettävä aina, kun siihen on mahdollisuus. On vahvistettava palveluja, ei lisättävä seiniä. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on lapsimäärän vähenemisen vuoksi mahdollisuus 4000 työntekijän määrän vähenemään vuosikymmenen loppuun mennessä. Vastaavasti soten henkilömäärän lisäys ilman muutoksia hoitokäytännöissä on samaan aikaan n. 12.000 henkilöä.
Muuttoliike tyhjentää kuntia suuressa osassa maata. 230 kunnan asukasluku pieneni 2010-23. Vain yhden käden sormin laskettu kuntajoukko on pystynyt kääntämään tappiollista muuttoliikettä positiiviseksi, vaikka työtä on tehty vuosia. Lähes samainen asukasluvultaan taantuva kuntajoukko on sitä ikääntynyttä, joka menettää uudistuksen myötä valtionosuuden. Samalla tämän kuntajoukon pakolliset palvelut kuntalaisilleen poistuvat. Näiden kuntien tilanne ei välttämättä heikkene.
Samaan aikaan kuntien oman rahoituspohjan merkitys korostuu: kunta, jolla on hyvät varallisuudesta tai maaomistuksen hyväksikäytöstä koituneet tulot saavat tuloistaan kaksinkertaisen vaikutuksen. Toisaalta kunta, jolla on suuri lainakanta ja isot korkomenot altistuvat kaksinkertaiselle rahoitusriskille.
Kuntakonsernin merkitys kasvaa: kunta, jolla on aidosti emolle tuloja tuottava konserni hyötyy kaksin verroin konserniyhtiöistään. Ne harvat kunnat, joissa konsernin talous on rasite, joutuvat miettimään konserniyhtiöidensä tulevaisuutta kriittisesti.
Puhutaan elinvoimakunnista. Käytännössä elinvoiman vahvistamiseen kunnan omin voimin ei ole valtaosassa kuntia realistisia mahdollisuuksia, pikemminkin se edellyttää suurta sattumaa.
Jatkossa kuntien eriytyviä tehtäviä ei ole välttämätöntä säätää laeilla. Tehtävät ovat jo eriytyneet. Jatkossa kuntaverkko pysyy nykyisellään, jos liitoksiin ei tueta vahvasti tai niihin pakoteta.
Lisätietoja: HT Eero Laesterä, eero.laestera@fcg.f
Kirjan nettiversio on luettavissa täältä.
Kommentit