Six pack -hallitus päätti äskettäin vauhdittaa kuntauudistusta siten, että kahdellatoista suurimmalla kaupunkiseudulla valtio määräisi toimitettavaksi ”alueellisen kansanäänestyksen”, jos alueen kunnat eivät yhdisty säädetyssä määräajassa. Metropolialue ei kuulu tähän joukkoon, vaan sen liitosongelmat ratkaistaan erikseen.
Tämän vuoksi pääministeri Jyrki Kataisen haastattelu Polemiikissa 3/2013 muodostaa eräänlaisen virstanpylvään. Vai muodostaako?
Lehden kuvassa hymyilevä pääministeri näyttää olevan hyvillään hallituksensa päätöksestä. Hän kyllä myöntää auliisti virheet, joita hallitus on tehnyt, mutta koko ajan hän ”uskoo”, ”toivoo” ja ”haluaisi”, että maamme kunnat olisivat järkeviä ja yhdistyisivät vapaaehtoisesti. Toistuvasti hän kertaa myös niitä tekijöitä, jotka tekevät maan laajuisen kuntauudistuksen välttämättömäksi.
Iloisesta ilmeestään huolimatta pääministeri vaikuttaa väsyneeltä. Varmaan sisimmässään vähän ärtyisältäkin? Tämä johtuu pelosta, että aika loppuu. Haastattelijan kysymykseen, ”Vieläkö paluu parlamentaariseen valmisteluun olisi mahdollista”, hän vastaa: ”Aikaa sellaiseen ei ole.”
Hallitus joutui tekemään päätöksensä, koska hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen johtama uhmakas yhdistämiskampanja ei näytä tuottavan tulosta. Niinpä pääministeri Katainen ja valtionvarainministeri Jutta Urpilainen päättivät ottaa ohjakset käsiinsä, nämä hallituksen voimaministerit.
Riman nostaminen tähän korkeuteen muistuttaa entisen pääministerin Esko Ahon ohjetta, jonka hän lausui KAKS:n johtajuutta ja johtamista käsittelevässä seminaarissa 29.1.2013. Aho esitelmöi aiheesta ”Kuinka johtaa systeemisiä muutoksia?” Esitelmän jälkeisessä keskustelussa kysyin häneltä, kuinka hän johtaisi systeemistä kuntajaon muutosta? Hän vastasi, että oli keskustellut siitä valtiosihteeri Raimo Sailaksen kanssa ja että he olivat olleet sitä mieltä, että hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan pitäisi johtaa kuntauudistusta.
Sdp:n suunnan muutos kummastuttaa
Urpilaisen yhtäkkinen suunnan muutos oli yllättävä. Muistan, kun tapasin hänet sen jälkeen, kun valtionvaranministeriön (pro hallituksen!) kuuluisat ”karttaharjoitukset” vuotivat julkisuuteen. Kysyin häneltä, aikooko hän yhdistää Kaustisen, Vetelin, Halsuan ja Perhon Kokkolaan. Hän vastasi minulle tiukasti: ”En tietenkään!”
Urpilaisen perustelut kannanmuutokselleen voi lukea hänen puolueensa jäsenlehdestä AIMO:sta 5/2013. Häneltä lehti kysyi, miksi valtioneuvoston toimivaltaa päätettiin laajentaa kuntarakenteen osalta. Urpilainen vastasi näin:
”On rehellisesti todettava, että tarvitsemme uuden vaihteen kuntauudistukseen. Tästä syystä suurimmille kaupunkiseuduille otetaan käyttöön kuntarakenteen osalta perälauta.
– – –
Jos 12 kaupunkiseudulla ei kyetä muodostamaan elinvoimaista ja eheää kuntarakennetta, voi valtio käyttää demokratialukkoa eli kysyä alueen kansalaisten mielipidettä asiaan. Mikäli enemmistö alueen asukkaista haluaa kuntaliitosta voi valtioneuvosto siitä päättää. Uskon tämän mahdollisuuden vauhdittavan kuntauudistusta.”
Urpilaisen vastauksessa kummastuttaa kaksi käsitettä: perälauta ja demokratialukko. Perälauta sanaa viljeli myös pääministeri.
Valitettavasti kaupunkipoliitikot, Katainen heidän mukanaan, eivät tiedä, mitä varten perälauta on. Se on hevosen vetämän sontakärryn perään asetettu lauta, joka irrotetaan, kun sontaa levitetään kylvettävälle pellolle. Tuskin kunnan asukkaat odottavat saavansa sontaa silmilleen vastustaessaan liitoksia?
Entä mikä on demokratialukko? Urpilaisen mukaan se on lukko, joka sulkee kunnan asukkaat omine mielipiteineen omaan ahtaaseen karsinaansa.
Nyt valtio päätti antaa avaimet eräille suurille kaupunkikeskuskunnille, jotta niiden asukkaat pääsisivät vaikuttamaan ympäristökuntiensakin kohtaloon. Piakkoin nähtäneen, mitkä nämä keskuskunnat ovat, ja onko niitä enemmänkin kuin tusina. Kemi-Tornio -seutu ehkä?
”OIkeudenkäynti”, jossa tuomio ennalta sovittu
Keskuskaupunkikunnan asukkaat antaisivat mitä todennäköisimmin äänensä liitosten puolesta ”alueellisessa kansanäänestyksessä”. Jos enemmistö on liitoksen puolesta, silloin hallitus tekisi vuorenvarmasti pakkoliitoksen.
Hallituksen päätös on joko huonosti valmisteltu tai sitten se on tarkkaan harkittu. Väittäisin, että päätökseen on koira haudattuna eli se on tarkkaan harkittu. Otan esimerkin:
Jos Muuramen kunta vastustaisi liittämistä Jyväskylän kaupunkiin, hallitus määräisi, että silloin on järjestettävä alueellinen kansanäänestys. On päivänselvää, että Jyväskylän asukkaiden enemmistö äänestäisi liittämisen puolesta ja Muuramen asukkaiden enemmistö äänestäisi sitä vastaan.
Hallituksen menettely muistuttaisikin eräiden maiden järjestettyjä oikeudenkäyntejä, joissa tuomio on ennakolta sovittu. Tässä esimerkissä hallitus olisi päättänyt yhdistää Muuramen Jyväskylään.
Näyttää siltä, että hallituksella ei ole juurikaan käsitystä, mikä ja millainen alueellinen kansanäänestys olisi. Hallitus ilmeisesti päättelee, että se on samanlainen kuin neuvoa-antava (tai miksei myös sitova) kunnallinen kansanäänestys.
Kuntalain mukaan valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan neuvoa antava kansanäänestys. Se voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana. Kuntaa suurempaa (äänestys)aluetta laki ei siis tunne.
Nyt hallitus haluaa antaa kunnan asukkaalle oikeuden äänestää ”toiselle kunnalle kuuluvasta asiasta”.
Hallitus ei tajua lainkaan, kuinka suuresta asiasta uudentyyppisessä ”alueellisessa kansanäänestyksessä” on kysymys. Euroopan neuvoston suosituskaan kunnallisesta kansanäänestyksestä ei tunne hallituksemme päättämää alueellista kansanäänestystä (Recommendation on referendums . . . No R 96 2).
Hallitus tekisi viisaasti, jos se ei enää sekoittaisi kuntakenttää tällaisella järjettömällä hankkeella. Tuskin hallituksen säädöstekniset taidotkaan siihen riittäisivät?! Tuskin myöskään hallituksen tavoite yhdistää keskuskaupunkikunnat ja niiden ympäristökunnat toteutuu tällä vaalikaudella.
Aulis Pöyhönen
Kirjoittaja toimi sisäasianiministeriön kuntaosaston osastopäällikkönä ja neuvottelevana virkamiehenä vuoteen 1998 asti.
Käy tutustumassa kotikuntasi naapuriin arvon virkamies ja sen kunnan peruskouluihin ja erityisesti päiväkotitiloihin. Sen siitä saa kun satsataan kaikki raha yrityskiinteistöjen rakennuttamiseen, massiivisiin kulttuurikeskuksiin jne. Kaikki muu ränsistyy ja lahoaa. Jos SDP on peruspalveluiden tasapuolisen saatavuuden takia syytetyjen penkillä niin olkoon sitten niin. kunnathan saa valtionapuja peruspalveluihin, tuossa sen näkee maaseutupuolueiden prioriteetit, nehän on virheettömiä.
kansallista kokoomusta on pidetty isänmaallisena puolueena.
SDP edustaa demokratiaaja on perinteisesti ollut heikomman asialla.Käsittämätöntä ,että ne yhdessä ovat yksituumaisesti tuhoamassa kansanvallan ,kunnallisen itsehallinnon ja polkevat pienten,niin pienten kuntien kuin pienten ihmistenkin oikeuksia