Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) 2021 julkaisema omistajuuden ohjelma peräänkuuluttaa suomalaisen omistajuuden tärkeyttä ja erityisesti painottaa omistajuuden osaamista. Ohjelma ottaa kantaa myös kuntien omistajuuteen ja suosittelee kunnille omistamisen osaamisen lisäämistä sekä omistajastrategian laatimista.
Omistajastrategia on vielä suhteellisen vakiintumaton ja tuntematon käsite, mutta sen tärkeys on tunnistettu erityisesti erilaisten kompleksisten yritysrakenteiden kohdalla, kuten kuntien ja kaupunkien erilaiset konsernit ja tytäryhtiöt. Rakenteiden lisäksi kuntasektori on monisyinen omistaja ja monella tapaa omistajuuden erityistapaus. Kunnan yrityksillä on usein kriittinen rooli ja merkitys paikallisen yhteisön varallisuuden ja hyvinvoinnin kasvattajina. Perinteisten liiketavoitteiden lisäksi kunnilla voi olla myös sosiaalisia tavoitteita kuten työpaikkojen säilyttäminen tai laadullisia tavoitteita kuten työelämän tai palveluiden laatu. Omistajastrategia vahvistaa omistajien yhteistä näkemystä omistajuuden tavoitteista sekä tuo järjestelmällisyyttä ja selkeyttä toimintatapoihin ja omistusrakenteisiin. Tämä on erityisen tärkeää kuntasektorilla, jossa kuntien omistamat yritykset ovat liiketoiminnoiltaan sekä tavoitteiltaan moninaisia ja yritysrakenteet usein hyvin kompleksisia.
”Kunta Omistajana -Kuntien yritysomistusten tavoitteet ja motivaatiot”-tutkimushankkeessa tutkittiin kuntien strategista omistajuutta. Strateginen omistajuus tarkastelee ja määrittää päämääriä kysymykseen ”miksi ja milloin omistetaan”. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten tavoitteellista kuntien omistajuus on, millä tasolla kuntien strateginen omistajuus määritellään sekä strategiaprosessia, jolla omistamiseen liittyviä asioita luodaan. Tutkimuksessa tarkasteluun otettiin 56 väkiluvultaan suurinta kuntaa ja kaupunkia. Näistä etsittiin julkisesti verkossa saatavilla olevia omistajuutta koskevia dokumentteja. Omistamiseen liittyvien kysymysten laatimisprosessia tutkittiin teemahaastattelujen avulla.
Julkisesti omistamisen strategiasta kertovia dokumentteja löytyi hyvin vähän. Tarkastelluista 56 kunnasta ja kaupungista tarkastelemallamme ajanhetkellä 33:lta löytyi jonkinlainen dokumentti, jossa omistajuutta käsiteltiin eri tavoin, mutta suurimmaksi osaksi painottuen omistajaohjaukseen. Vaikka kunnissa omistajaohjaus onkin perin vakiintunutta ja dokumentoitua, asiakirjat eivät kuitenkaan usein vastaa omistamisen strategisiin kysymyksiin eli siihen, miksi omistetaan. Tutkimuksen keskeinen havainto onkin, että monesti omistamisen päämääriltä puuttuu strateginen linjakkuus eli omistamiseen liittyvien kysymysten asemointi suhteessa kuntastrategian omistajapoliittisiin linjauksiin sekä omistettavan kohteen strategisiin päämääriin.
Omistamiseen liittyvä osaaminen ei itsestään selvää kuntaorganisaatioissa
Ymmärrys kuntaomistamisesta sekä taustalla olevasta omistamisen historiasta, nykytilasta ja uudistamistarpeista on kompleksinen ja vaatii osaamista ja tietämystä, jota voi saada usein vain ajan kanssa. Tutkimus avaa myös prosessia, jolla omistamisen kysymyksiä tarkastellaan. On tärkeää tunnistaa, ketkä prosessiin tulisi osallistaa, kuinka osallistavan kommunikaation tai päätöksenteon tulisi rakentua ja millainen vaikutus julkiseen hallintoon niillä tulisi olla. Tämä tukee myös strategista linjakkuutta. Kun keskeiset sidosryhmät osallistetaan systemaattisesti omistamiseen liittyvien kysymysten strategiadialogiin sekä sen laatimisprosessiin, prosessiin osallistuvat henkilöt saavat selkeän ymmärryksen siitä, mikä on heidän roolinsa omistajastrategian luonnissa sekä sen ylläpitäjänä.
Kuntien hyvin laadittu omistajastrategia auttaa päätöksentekoa ja päätöksentekijöitä päämäärätietoiseen omistamiseen. Omistamiseen liittyvien kysymysten osalta kunnilla on paljon tehtävää. Tähän olisi hyvä saada selkeitä ja johdonmukaisia työkaluja, joilla asiaa käsittelevät tahot pystyisivät paremmin johdonmukaiseen päätöksentekoon ja sen viestimiseen eri tahoille. Yksi tapa jäsentämiseen voisi olla strategisen omistajuuden malli, joka perustuu kysymyksiin mitä, miksi, milloin ja miten omistetaan, ja ne jakautuvat kolmelle eri tasolle: yleinen taso sekä toimiala- ja yrityskohtainen taso.
Jatkotutkimuksen tarve on ilmeinen, sillä tutkimuksen tulokset osoittavat, että omistajuuden strateginen ymmärrys sekä sen määritys ei kovin kattavasti tavoita sitä todellisuutta, jossa kuntaomistaminen tällä hetkellä on. Tutkimuksen myötä voimme todeta, että tarve tehdä omistajuudesta arkipäiväisempää, vähemmän mystistä toimintaa ja läpinäkyvää on myös oleellinen asia. Tähän tarkoitukseen esimerkiksi julkiset dokumentit omistamisen kysymyksistä ja päämääristä kuten selkeä omistajastrategia suhteessa omistajapoliittisiin linjauksiin voi olla hyvä keino. Taitava ja osaava omistajuus hyödyttää aina viimekädessä sekä kuntaa että kuntalaisia.
Koko tutkimusraportin pääset lukemaan täältä.
Kirjoittajat:
Suvi Konsti-Laakso (KTT, DI) työskentelee LUT yliopistossa tutkijatohtorina tuotantotalouden osastolla. Hänen tutkimuksensa liittyy erityisesti ei-teknologisiin innovaatioihin julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä omistajuuteen ja yrittäjyyteen. Hän opettaa yrittäjyyden maisteriohjelmassa liikeideoiden kehittämistä ja uuden liiketoiminnan luomista.
Marita Rautiainen (KTT) työskentelee LUT yliopistossa tutkijaopettajana ja dosenttina tuotantotalouden osastolla. Hänen tutkimuksensa keskittyy yrittäjyyteen ja omistajuuteen erilaisissa konteksteissa. Marita johtaa kansainvälistä tutkijaryhmää, joka keskittyy erityisesti perheyritysryhmien dynamiikkaan. Hän toimii yrittäjyyden DI-ohjelman varajohtajana ja opettaa ohjelmassa kasvun johtamista sekä strategista omistajuutta.
Kommentit