Poikkeukselliset nämä vaalit olivat siksi, että ne järjestettiin koronaepidemian varjossa, ja niihin vaikuttivat voimakkaasti esimerkiksi vaalien siirto huhtikuulta kesäkuulle, vaalikampanjointia estävät kokoontumisrajoitukset, valitsijoiden huoli vaalien terveysturvallisesta järjestämisestä sekä pääasiassa koronatilanteen hoitoon keskittyvä julkinen keskustelu.
Samalla vuoden 2021 vaalit olivat myös historialliset, sillä niissä valittiin viimeistä kertaa edustajia kunnanvaltuustoihin, joiden tehtäväkenttään kuului myös kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto. Vuoden 2023 alusta näistä tehtävistä vastaavat aluevaltuustot, ja kunnissa valtuutettujen on aika keskittyä muihin kunnan asioihin. Tulevaisuus näyttää, jättäytyvätkö esimerkiksi sote-alan ammattilaiset pois kuntavaalien ehdokaslistoilta keskittyäkseen pääasiassa aluevaaleihin.
Koronaepidemian seurauksena vuoden 2021 kuntavaaleista tuli somevaalit. Kokoontumisrajoitusten vuoksi niidenkin ehdokkaiden, jotka eivät muutoin olisi panostaneet niin paljon sosiaaliseen mediaan, oli kampanjoitava verkossa. Tutkimusta varten vaalien alla kerätyssä laajassa kyselyssä ehdokkaista yli puolet kertoi panostavansa kampanjassaan enemmän sosiaaliseen mediaan kuin olisi normaalioloissa tehnyt.
Facebook oli ylivoimaisesti suosituin kampanjakeino kaikkien ehdokkaiden keskuudessa: neljä viidestä ehdokkaasta kertoi Facebookin olevan osa kampanjaansa, ja jopa kolme viidestä katsoi sen olevan erittäin tai melko tärkeä osa kampanjaansa. Etenkin suuremmissa kunnissa verkkokampanjoinnin merkitys on suuri, sillä se tarjoaa kustannustehokkaan mahdollisuuden hankkia näkyvyyttä entuudestaan tuntemattomienkin äänestäjien keskuudessa.
Kampanjoinnin siirtyminen verkkoon lisää vaalihäirinnän riskiä
Kampanjoinnin siirtyminen enenevässä määrin verkkoon lisää kuitenkin merkittävästi vaalihäirinnän riskiä, joka on merkittävä uhka kunnallisen demokratian toteutumiselle. Tämä käy ilmi toisesta tätä tutkimusta varten kerätystä kyselystä, johon vastasi reilu tuhat täysi-ikäistä kuntalaista ympäri Suomea. Vastaajista kolmannes kertoi, että ehdokkaisiin kohdistuvat solvaukset ja häiriköinti vaikuttivat merkittävästi heidän päätökseensä olla asettumatta ehdolle vuoden 2021 kuntavaaleissa.
Ehdokaskyselymme osoittaa, että vaalihäirintä ja turvattomuuden kokemukset kampanjaa tehdessä kohdistuivat useammin nuoriin ehdokkaisiin, jotka kampanjoivat varttuneempia ehdokkaita aktiivisemmin verkossa. Erityisesti vaalihäirintää kohtasivat nuoret naisehdokkaat. Kuntavaalien ehdokasasettelu muuttuukin tulevaisuudessa yhä hankalammaksi ja väestöryhmien väliset erot poliittisessa edustuksessa kasvavat, jos nuoret, naiset tai vähemmistöt eivät uskalla asettua ehdolle häirinnän pelossa.
Häirinnän pelon lisäksi etenkin naisten kiinnostusta ehdokkuutta kohtaan heikentää niin kutsutun sisäisen kansalaispätevyyden puute eli ajatus siitä, ettei itsellä ole riittävästi kuntapolitiikan vaatimia tietoja ja taitoja. Siinä missä miehistä näin ajattelee reilu puolet, naisten keskuudessa osuus on jopa seitsemän kymmenestä. Todellisuudessa osaamiserot eivät voi olla näin suuria, joten kyseessä on ennemminkin sukupuolittuneeseen poliittiseen sosialisaatioon liittyvä ilmiö eli se, että politiikka mielletään edelleen vahvemmin miehille kuin naisille soveltuvana alueena. Tämä puolestaan tarkoittaa, etteivät puolueiden aktiiviset toimenpiteet yksin riitä tasa-arvotyössä. Sisäisen kansalaispätevyyden sukupuolikuilun korjaaminen on laajempi yhteiskunnallinen kysymys, joka liittyy monin tavoin naisten asemaan yhteiskunnan eri tasoilla, ei pelkästään politiikassa.
Koko tutkimuksen pääset lukemaan täältä.
Sipinen, Josefina, Laine, Juuso, Kestilä-Kekkonen, Elina, Borg, Sami ja von Schoultz, Åsa. (2022) Kampanja poikkeusolosuhteissa: Kuntavaalit 2021. http://kaks.fi/julkaisut/kampanja-poikkeusolosuhteissa-kuntavaaliehdokkaat-2021/
Josefina Sipinen työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa. Kunnallisalan kehittämissäätiö on rahoittanut tämän tutkimushankkeen lisäksi Sipisen väitöstutkimusta, jossa Sipinen tarkasteli maahanmuuttaneiden ehdokkaaksi rekrytoitumista kuntavaaleissa.
Kommentit