Miksi kunnan jäsenyys perustuu satojen vuosien takaiseen vuoden ensimmäisen päivän kirjaukseen? Miksi kuntalaisuus ei voisi vaihtua aina asuinpaikan vaihtuessa tai olla sopimusasia kunnan ja kuntalaisen välillä?
Tehdyt monikuntaliitokset osoittavat, että perinteinen kuntaliitosten tie ei ole menestyksellinen. Kysymys ei enää ole kuntien liittymisestä yhteen tai pienten liittämisestä suureen. Asian ydin on kokonaan uuden kunnan luominen.
Kuntauudistuksen kolme ehtoa ovat uuden kunnan uskottava tarina, kaikilla tasoilla toimiva demokratia ja palvelurakenteiden uudistus. Näiden asioiden tärkeys korostuu monikuntaliitoksissa.
Kuntalaisen täytyy voida valita suoraan edustajansa valtuuston ohella esim. aluelautakuntiin, paikallisedustajistoihin. Lisäksi sähköinen kansanäänestys on syytä ottaa käyttöön.
Uuden kunnan tulee tarjota kaikille ne koulutusmahdollisuudet, jotka nyt on vain vahvimmilla kunnilla. Sen tulee myös järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut korkealaatuisina lähipalveluina. Julkisen ja yksityisen palvelutarjonnan tulee muodostaa nykyistä parempi ja toimivampi kokonaisuus.
Kuntaliitoksen ja uuden kunnan perusteluina ovat yleensä kunnan talous, palvelujen tehokas tuottaminen, alueen kilpailukyky ja vetovoimaisuus. Usein asiaa tarkastellaan kuin teollisuuden tuotantoprosessia oletuksena suuruuden ekonomia ja mittakaavaetujen saavuttaminen. Tällöin unohtuu aina kaksi kunnalle ja kuntalaisille tärkeää ominaisuutta, kuntalaisen läheisyys ja pienuuden tuoma ketteryys.
Maakuntajohtaja Esa Halmeen ja projektipäällikkö Lauri Kuukasjärven KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia –sarjan kirja: Uusi kunta vai kuntaliitos – kuntalaisen itsehallinto:
Lisätietoja
Esa Halme, 040 5003531,
Lauri Kuukasjärvi, 050 3402406
Kommentit