uutiset / 11.01.2020

Kansalaisten valmius lahjoa virkamiehiä: Selvä enemmistö ei hyväksy, noin joka neljäs hyväksyy

Selvä enemmistö suomalaisista ei hyväksy missään tilanteessa omalla kohdallaan, Suomessa eikä ulkomailla sitä, että tarjoaisi virkamiehelle rahaa (74 % ei hyväksy), lahjaa (73 %) tai vastapalvelusta (63 %) selviytyäkseen hankalasta tilanteesta. Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta. Viidesosa voisi ajatella tarjoavansa rahaa (19 %) tai lahjan (21 %) jossain tilanteessa. Enemmän kuin neljännes (29 %) tohtisi luvata jonkinlaista vastapalvelusta seuraamuksen välttämiseksi tai saadakseen itselleen suotuisan päätöksen.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Nuorista yli kolmannes (37 %) näkee, että rahan tarjoaminen viranomaiselle on hyväksyttävää ainakin joskus, mikäli tavoitteena välttää ikävä seuraamus tai saada suostumus. Ikääntyneistä, yli 60-vuotiaista, näin ajattelee vain yksi kymmenestä (11 %). Miehistä joka neljäs antaa hyväksynnän rahan ja lahjan tarjoamiseen, naisista vain joka kuudes.

Vihreiden kannattajat ymmärtävimpiä lahjonnalle

Akateemisen tutkinnon suorittaneista kuudesosa (15 %) hyväksyy rahan tarjoamisen ainakin joskus, kun vähemmän koulutetuista (korkeintaan ammattitutkinto) neljännes (24 %) antaisi luvan tyrkyttää viranhaltijalle rahaa jossakin kiusallisessa tilanteessa.

Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista tuomitsee rahan, lahjan tai vastapalveluksen tarjoamisen viranomaiselle kaikissa olosuhteissa. Kuitenkin vihreiden tukijoista neljännes (26 %) ilmoittaa, että rahan tarjoaminen on joskus hyväksyttävää ja reilu kolmannes (35 %) on ymmärtävä vastapalvelukselle. Keskimäärää enemmän tuomitsevia mielipiteitä on vasemmistoliiton, keskustan ja kokoomuksen kannattajien keskuudessa.

Koko tutkimus luettavissa tästä.

Tutkimuksen toteutus: KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.-5.12.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 098. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

 

Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087

3 kommenttia

  1. Katri tuo hyvin esiin oleellisen virheen mahdollisuuden. Milleniaanien sanavarastossa on todella suuret erot esim meihin viiskymppisiin.

  2. Ovatkohan kaikki vastaajat ymmärtäneet, mitä tarkalleen kysytään? Esimerkiksi opettajille viedään nykyään säännönmukaisesti lukuvuoden päättyessä lahjoja. Julkisellakin sektorilla on erilaisia käyntimaksuja ja maksuja esimerkiksi lausunnoista. Viranhaltijoita (esim. kouluissa, nuorisotaloilla, kirjastoissa) voi ”auttaa” toiminnassaan. Miksi sanaa lahjonta ei voinut mainita kysymyksessä? Miksi tosiaan ensimmäisessä kysymyksessä kysytty sekä Suomea että ulkomaita koskien? Onko kysymysten ymmärtämistä pilotoitu riittävän suurella määrällä erilaisia ihmisiä? Olisi ollut mielenkiintoista tietää vastaajien omin sanoin ilmaistuna, millainen ”korruptio” on heidän mielestään hyväksyttävää. Siinä määrin yllättävä tuo tulos on.

  3. Hyvä tutkimus mutta mielestäni ensimmäinen kysymys vääristää tulosta.Olisi voinut kysyä erikseen ”Suomessa” ja ”Ulkomailla”. Olen varma,että ”Suomessa” -kohtaan runsaammin olisi vastaus ollut ”ei missään olosuhteessa”.
    (Useissa maissa esimerkiksi poliisille ”taksan mukainen” muutaman euron vaatimus vääränkin sakotuksen uhrina on ainut mahdollisuus selviytyä usean tunnin kuulustelureissusta poliisiasemalla….jossa tulos ei muutu.. )

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.