Keinoja, joihin kohdentuu eniten vastustusta (vastustaa tai vastustaa jossain määrin), ovat eläkkeiden leikkaaminen (83 %), lainanoton lisääminen entisestään (65 %), julkisten hyvinvointipalveluiden leikkaaminen (65 %) ja eläkeiän korottaminen (64 %). Selvä enemmistö suomalaisista vastustaa myös sosiaali- ja työttömyysetuuksien leikkaamista (59 %) sekä verotuksen kiristämistä (58 %).
Monissa KAKS:n tutkimuksissa on aiemmin käynyt ilmi, se että käytännön keinoihin maan ja kuntien talouden vakauttamiseksi on suhtauduttu kaksijakoisesti, useimmiten varsin kielteisesti. Juuri mitkään keinot eivät näytä kelpaavan enemmistölle talouden vahvistamiseksi.
Erityisesti vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n tukijat suhtautuvat keskimäärää myönteisemmin, veronkorotuksiin, veropohjan laajentamiseen ja lainanoton lisäämiseen entisestään. Näihin taas opposition edustajat suhtautuvat nihkeästi. Sen sijaan opposition edustajilla on ymmärrystä hyvinvointipalveluiden ja sosiaalietuuksien leikkauksiin. Hallituspuolueista keskustan kannattajien näkemykset osuvat monilta kohdin lähemmäksi kokoomuksen ja perussuomalaisten kuin vasemmistopuolueiden ja vihreiden tukijoita.
Naiset suhtautuvat miehiä ymmärtäväisemmin julkisen omaisuuden myyntiin ja isojen hankintojen lykkäämiseen. Miehistä naisia suurempi osa kannattaa jonkinlaista etuuksien karsimista sekä käyttö- ja palvelumaksujen korottamista keinoina tasapainottaa maan taloutta.
Tutkimusosion kokonaisuudessaan pääset lukemaan täältä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 3.-9.6.2022. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.034. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit