Edellä mainittujen lisäksi melko suuriksi työllistymisen jarruiksi koetaan kannustinloukut (tuet niin hyviä, että ei kannata ottaa työtä vastaan) (56 %). Myös koulutuspolitiikka ja työnantajien asenteet saavat sapiskaa. Enemmistö katsoo myös, että ihmisiä on koulutettu väärille aloille (60 %) ja että työnantajat välttelevät työttömien palkkaamista (58 %).
Lisäksi enemmistö suomalaisista kokee alueellisten ja paikallisten työllisyyspalveluiden toimivan tehottomasti (52 %). Hiljattain toteutettu, kuntien ja niiden muodostamien työllisyysalueiden vastuuta korostava TE-uudistus ei siis ainakaan vielä näytä tuottaneen kansalaisten mielestä toivottuja tuloksia.
Enemmistö ottaisi vastaan minkä tahansa työn, jos vaihtoehtona on työttömyys
Työllistymiseen ja työttömyyteen liittyen vastaajille esitettiin myös 11 aihealuetta sivuavaa asenneväittämää. Suomalaisista lähes joka toinen uskoo ihmisten haluttomuuden ottaa työtä vastaan olevan ainakin melko merkittävä työllistymisen este. Enemmistö arvioi liian monien karttelevan töihin menoa, jos talous on muuten turvattu (55 %). Kaksi kolmesta (68 %) yhtyy väittämään ”Suomessa työttömyys ei johdu työttömien työhaluttomuudesta, vaan työpaikkojen puutteesta”. Työhaluttomuus saattaa siis kansalaisten mielestä olla jonkinasteinen työllistymisen este, mutta se ei ole työttömyyden juurisyy.
Enemmistö (61 %) kansalaisista ottaisi vastaan minkä tahansa työn, jos vaihtoehtona olisi työttömyys. Eri mieltä tohtii olla kolmannes (32 %) kansalaisista. Suhtautuminen on yhteydessä ammattiasemaan ja ikään. Ikääntyneille väestöryhmille ja eläkeläisille on ollut helppoa vastata myöntävästi teoreettiseen kutsuun ottaa vastaan mikä tahansa työ. Toista ääripäätä edustavat keski-ikäiset, työttömät, pienituloiset ja Akavan jäsenet. Heille mikä tahansa työ ei kelpaisi työttömyyden vaihtoehtona.
Tutkimuksen toteutus
Ilmapuntari-tutkimus sisältää myös muita havaintoja työttömyyttä ja työllistymistä koskevista mielipiteistä. Mukana on myös pitkittäistietoja 2016–2025. Kaikki tulokset löytyvät erillisestä Tutkimusosiosta.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 19.–24.9.2025. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.019. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
HUOM! Tutkimuksen kaikkien aiheiden tulokset taustaryhmittäin löytyvät tutkimusosiosta, lue täältä.
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811


Kommentit