Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa Ilmapuntari-kyselyssä tiedusteltiin väestön näkemyksiä oman kunnan ja hyvinvointialueen palveluista sekä mielipiteitä siitä, miten kunnan- ja aluevaltuusto voi vaikuttaa asioihin seuraavalla vaalikaudella. Kysymykset kuuluivat seuraavasti:
Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet oman kuntasi palveluihin kuluneella vaalikaudella?
Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet oman hyvinvointialueesi palveluihin kuluneella vaalikaudella?
Missä määrin kuntasi valtuusto kykenee mielestäsi tosiasiassa vaikuttamaan kuntasi tarjoamiin palveluihin tulevalla vaalikaudella 2025–2029?
Missä määrin oman hyvinvointialueesi aluevaltuusto kykenee mielestäsi tosiasiassa vaikuttamaan hyvinvointialueesi tarjoamiin palveluihin tulevalla vaalikaudella 2025–2029?
Sekä asuinkunnan että oman hyvinvointialueen palveluihin kohdentuu molempiin enemmän myönteisiä kuin kielteisiä kantoja. Kansalaiset ovat kuitenkin asuinkuntansa palveluihin selvästi tyytyväisempiä kuin hyvinvointialueen palvelutarjontaan. Täysi-ikäisistä lähes joka toinen on erittäin tai melko tyytyväinen asuinkunnan palveluihin (48 %). Kaksi viidestä (38 %) on vähintään melko tyytyväinen hyvinvointialueensa palveluihin.
Oman hyvinvointialueen palveluihin kohdentuu paljon enemmän tyytymättömyyttä kuin asuinkunnan palveluihin. Neljännes suomalaisista kertoo olevansa erittäin tai melko tyytymätön oman hyvinvointialueensa palveluihin (27 %). Asuinkunnan palveluihin tyytymättömiä löytyy vain kuudesosan verran (17 %).
Erot selittyvät ainakin osin sillä, että KAKSin aiempien kyselyjen mukaan kunnilta hyvinvointialueille siirtyneisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentui jo ennen vuotta 2023 enemmän moitteita kuin useimpiin muihin kunnan palveluihin (mm. peruskoulut, lastenpäivähoito, kulttuuripalvelut).
Suomalaiset suhtautuvat pikemminkin pessimistisesti kuin toiveikkaasti asuinkunnan ja hyvinvointialueen valtuustojen mahdollisuuksiin vaikuttaa palveluihin tulevalla vaalikaudella 2025–2029. Reilu kolmannes uskoo tulevan kunnanvaltuuston kykenevän vaikuttamaan kuntapalveluihin erittäin tai melko paljon (36 %).
Aluevaltuuston vaikutusmahdollisuuksiin luotetaan vielä vähemmän. Vain joka neljäs luottaa aluevaltuuston kykyihin vaikuttaa hyvinvointialueen palveluihin tulevalla vaalikaudella (25 %). Peräti joka toinen kyseenalaistaa aluevaltuuston edellytykset vaikuttaa palveluihin seuraavalla vaalikaudella (50 %). On ilmeistä, että pessimistiset näkemykset johtuvat hyvinvointialueiden kehdosta taloustilanteesta.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public).
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 30.11.–4.12 2024. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.078. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lue koko tutkimusosio täältä.
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811
Kommentit