Yhdenkään asian viestintäilmapiirissä ei uskota muutaman viime vuoden aikana kehittyneen parempaan suuntaan. Ainoastaan noin reilu kymmenesosa (13 %) uskoo, että tavallisen kansalaisen äänen kuuluminen yhteiskunnallisessa keskustelussa olisi muuttunut parempaan suuntaan. Noin joka kymmenes (11 %) ajattelee, että mahdollisuudet ymmärtää erilaista ajattelua olisi maassamme ottanut myönteisiä askelia.
Myös perinteinen media saa kansalaisilta sapiskaa. Lähes joka toinen arvioi, että perinteisen median tasapuolisuus on heikentynyt (46 %). Vajaa kolmannes (32 %) uskoo, että median toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia ja vain vajaa kymmenesosa (8 %) kokee median tasapuolisuuden parantuneen.
Erityisen vahvasti perinteisen median tasapuolisuutta kritisoitiin oikealla ja keskellä. Perussuomalaisten (78 %), mutta myös kokoomuksen (58 %) ja keskustan (53 %) kannattajien enemmistö sekä puolet (50 %) ryhmästä muut, jossa ovat edustettuina hallituspuolueista RKP ja kristillisdemokraatit, katsoivat, että tasapuolisuudessa on otettu takapakkia. Vastaavasti vihreiden kannattajista vain joka viides (20 %), SDP:n (35 %) ja vasemmistoliiton (38 %) tukijoista reilu kolmannes katsoi tasapuolisuuden heikentyneen. Yleensä kritiikki perinteistä mediaa kohti kasvoi kaupunkien ulkopuolella ja tulojen kasvaessa.
Valtaosassa kysyttyjä asioita eri puolueiden kannattajilla oli hyvinkin yhtenäisiä kantoja. Miehet suhtautuvat jonkin verran naisia varauksellisemmin kaikkiin kysyttyihin viestintäilmapiirin muutoksiin. Nuorimmilla, 18-30-vuotiailla, on keskimäärää vähemmän epäilyksiä viestintäilmapiirin muuttumisesta huonommaksi. Sen sijaan keski-ikäiset, 41-50-vuotiaat, kokevat muita ikäluokkia useammin keskustelukulttuurissa ja viestintäilmapiirissä tapahtuneen rapistumista.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 16.-20.9.2023. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.013. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lue koko tutkimusosio täältä.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087, antti.mykkanen@kaks.fi
Kommentit