Varsin moni luottaa siihen, että tekoälyn myötä liikenteen ja liikkumisen turvallisuus parantuu (38 %). Kolmannes uskoo siihen, että tekoäly vaikuttaa myönteisesti kohtuuhintaisen energian saatavuuteen (33 %).
Kysytyn 15 asian listalta kymmenessä asiassa suurin vastaajien ryhmä arvioi vaikutuksia neutraaleiksi. Ilmastonmuutos (43 %), demokratia (45 %) ja sosiaalinen tasa-arvoisuus (46 %) ovat asioita, joihin enemmän kuin kaksi viidestä uskoo tekoälyn vaikuttavan neutraalisti – ei myönteisesti eikä kielteisesti.
Omaan elämäänsä kansalaiset eivät usko tekoälyn vaikuttavan kovinkaan paljon. Enemmän kuin kaksi viidestä (42 %) suhtautuu neutraalisti (ei myönteisiä eikä kielteisiä vaikutuksia). Viidennes arvioi vaikutusten omaan elämään olevan myönteisiä (20 %) ja kuudennes uskoo kielteisiin vaikutuksiin (17 %).
Nuoremmat ikäluokat suhtautuvat tekoälyn vaikutuksiin omaan elämäänsä optimistisesti. Eläkeikää lähestyvien, heikosti koulutettujen ja maaseutumaisissa kunnissa asuvien keskuudessa on keskimäärää jonkin verran enemmän pessimistisiä näkemyksiä.
Kokoomuksen ja vihreiden kannattajilla on muita enemmän myönteisiä mielikuvia tekoälyn vaikutuksista eri asioihin. Perussuomalaisten ja keskustan kannattajien arviot kielteisistä vaikutuksista ovat keskimäärää yleisempiä.
Lue koko tutkimusosio täältä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 3.–7.6.2023. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.010. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit