uutiset / 13.01.2024

Kansalaiset ovat aiempaa tyytyväisempiä presidentin nykyiseen valta-asemaan – vahvojen valtaoikeuksien presidentille ei kannatusta

Suomalaiset kannattavat vahvimmin nykyisen kaltaista parlamentaarista järjestelmää, jossa presidentillä on käytännössä valtaa vain harvassa asiassa, kuten ulkopolitiikassa (45 %), käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Reilu neljännes (28 %) palaisi entiseen puolipresidenttijohtoiseen järjestelmään, jossa valta on jaettu presidentin ja pääministerijohtoisen hallituksen kesken.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Reilu kymmenesosa (12 %) kansalaisista olisi valmis supistamaan edelleen presidentin valtaoikeuksia ja haluaisi siirtyä järjestelmään, jossa presidentillä ei ole valtaa ja asema on lähinnä symbolinen ja edustuksellinen. Vielä pienempi osa (3 %) olisi halukas siirtymään USA:n kaltaiseen presidenttijohtoiseen järjestelmään, jossa presidentti käyttää suurta valtaa, eikä presidentin johtaman hallituksen tarvitse nauttia kansan valitseman edustuslaitoksen luottamusta. Juuri kukaan ei maassamme kannata yksinvaltaista järjestelmää, jossa kaikki valta on maan johtajalla (1 %).

Mielipiteet ovat jonkin verran muuttuneet vuodesta 2017. Nykyisen kaltainen järjestelmä, jossa presidentillä on käytännössä valtaa vain harvassa asiassa, kuten ulkopolitiikassa, saa aiempaa enemmän kannatusta (38 à 45 %). Vastaavasti puolipresidenttijohtoisen järjestelmä suosio näyttää hiipuneen (33 % à 28 %).

SDP:n kannattajien keskuudesta on eniten nykyiseen järjestelmään tyytyväisiä (54 %). Myös vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjistä lähes joka toinen (49 %) kannattaa nykyistä järjestelmää, jossa presidentillä on käytännössä valtaa vain harvassa asiassa, kuten ulkopolitiikassa. Kokoomuksen tukijoista kaksi viidestä (38 %) palaisi puolipresidenttijohtoiseen järjestelmään. Myös keskustan kannattajista keskimäärää useampi (34 %) olisi valmis lisäämään presidentin valtaoikeuksia. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista noin neljännes muuttaisi presidentin aseman symboliseksi.

Presidentin vallan karsinta nykyisestäänkin lisääntyy nuorimman ikäluokan suuntaan. Kuitenkin kaikkein nuorimmistakin vain neljäsosa (25 %) olisi muutamassa presidentin aseman lähinnä symboliseksi ja edustukselliseksi. Nykyiseen presidentin asemaan vahvasti tyytyväisiä ovat korkeasti koulutetut, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset kansalaiset. Presidenttijohtoisempaa kaipaavat lähinnä vähemmän kouluttautuneet, työntekijäasemassa olevat ja työväestöön samaistuvat.

Lue koko tutkimusosio täältä.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksessa tiedusteltiin kansalaisten mielipidettä valtionpään asemasta Suomessa. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.-7.12.2023. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.070. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, +358-4004570087, antti.mykkanen@kaks.fi

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.