Vankka enemmistö haluaa valita palvelut vapaasti
Vaatimus, jonka mukaan tulevaisuudessa asiakkaan tulisi voida valita yhteiskunnan maksamia tai osaksi maksamia terveys- ja hyvinvointipalveluita vapaammin, saa valtaosan hyväksynnän (70 %). Kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö on valmis allekirjoittamaan väitteen. Näkemykset eivät ole tässä asiassa muuttuneet syksystä 2021.
Kuntia ei saa lakkauttaa eikä kaikkia tehtäviä saa siirtää hyvinvointialueille
Ajatus kuntien kaikkien tehtävien siirtämisestä hyvinvointialueille ja kuntien lakkauttamisesta saa kansalaisilta täystyrmäyksen. Kaksi kolmesta (68 %) torjuu kuntien lakkauttamisen ja niiden tehtävien siirtämisen ns. maakuntatasolle. Vain kuudesosa (15 %) lämpenee ajatukselle. Tulos on sama kuin vuosina 2021 ja 2018 toteutetuissa tutkimuksissa. Vahvimmin kuntien kaikkien tehtävien siirtämistä vastaustavat keskustan (80 %) ja kristillisdemokraattien (80 %) tukijat.
Enemmistö vastustaa hyvinvointialueveroa
Vain viidennes (20 %) kannattaa ja yli puolet (58 %) vastustaa hyvinvointialueveroa. Vastustus on hieman kasvanut vuodesta 2018 lähtien. Etenkään perussuomalaisten (77 %), kokoomuksen (71 %) ja kristillisdemokraattien (63 %) kannattajat eivät tue hyvinvointialueveroa. Pientä ymmärtämystä vero saavuttaa vasemmistoliiton (35 %), vihreiden (34 %) ja RKP:n (32 %) tukijoiden keskuudessa.
Enemmistö (62 %) tyrmää ajatuksen, että ei ymmärrä, mistä soteuudistuksessa on kysymys. Näin tarkastellen soteuudistuksen sisällön ymmärtävien osuus on kasvanut 11 prosenttiyksikköä syksystä 2021. Etenkin ikääntyneemmät ja korkeasti koulutetut ovat kaikissa kyselyissä tyrmänneet väittämän. Vajaa kolmannes (30 %) arvioi, että he eivät ole perillä siitä, mistä soteuudistuksessa on kysymys, siksi eivät ymmärrä sitä.
Lue koko tutkimusosio täältä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa tammikuussa 2023. Haastatteluja tehtiin yhteensä 4013. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
”Enemmistö suomalaisista (57 %) ilmoittaa, että heille on samantekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään maassamme, kunhan hoitoon pääsee, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.”
Jännä, että saadaan terveydenhuoltopainotteisia kannanottoja kansalaisilta, kun kysymyksenasettelut ovat jo valmiiksi terveydenhuoltopainotteisia ja valmiiksi vinoutuneita.
Sosiaalihuolto ei tuota hoitoa. Hoito on terveydenhuollon palvelu.
Unohtuiko Kunnallisalan kehittämissäätiöltäkin SO sotessa?