”Eduskuntavaalit tarjoavat äänestäjälle todellisen mahdollisuuden muuttaa politiikan suuntaa” saa taakseen reilusti yli puolet väestöstä (62 %). Eri mieltä on kolmannes (31 %). Tulos on täsmälleen sama kuin neljä vuotta aiemmin. Sen sijaan väite ”puolueet kykenevät valtakunnallisesti ajamaan hyvin kansalaisille tärkeitä asioita” pikemminkin torjutaan (47 %) kuin hyväksytään (42 %).
Käsityksiä vaaleihin osallistumisen mielekkyydestä lähestyttiin myös väitteellä ”puolueiden tulisi ennen vaaleja ilmoittaa tavoittelemansa hallituspohja, jotta äänestäjillä olisi mahdollisuus vaikuttaa maan tulevan hallituksen koostumukseen”. Ehdotus saa taakseen kaksi kolmesta (65 %). Vain viidennes (21 %) torjuu ajatuksen.
Noin kaksi viidestä (39 %) arvioi, että heidän on vaikea löytää itselleen sopiva ehdokas eduskuntavaaleissa. Enemmistö (52 %) kiistää, että ehdokasvalinta tuottaisi tuskia. Puolueen valinta näyttäytyy tämän kyselyn lukujen valossa helpompana kuin ehdokkaan valitseminen. Alle kolmannes (30 %) yhtyy väittämään ”minun on vaikeata löytää sopivaa puoluetta eduskuntavaaleissa”. Lähes kaksi kolmesta (64 %) torjuu väittämän ja pitää puoluevalintaa pikemminkin helppona.
Enemmistö suomalaisista kokee, että heillä on vakiintunut puoluekanta (61 %). Noin kolmannes (32 %) on päinvastaista mieltä. Äänestäjien liikkuvuutta selvitettiin väittämällä ”äänestän eduskuntavaaleissa vaihtelevasti eri puolueiden ehdokkaita”. Tällaisia liikkuvia äänestäjiä on kolmannes (32 %). Selvä enemmistö (60 %) kiistää, että äänestäisivät vaaleissa eri puolueita vaihtelevasti.
Enemmistö torjuu väitteen ”äänestämiseni helpottuisi, jos voisin äänestää eduskuntavaaleissa vain puoluetta, eikä ehdokkaan valinta olisi pakollista” (53 %). Kolmannes (33 %) kannattaa vaalitavan muuttamista. Merkillepantavaa on kuitenkin se, että enemmistö äänestämisestä epävarmoista tukee ehdotusta (53 %).
Lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) yhtyy väitteeseen ”valitsen eduskuntavaaleissa puolueen ja ehdokkaan minulle tärkeiden asiakysymysten perusteella”.
Koko tutkimuosion voit lukea täältä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 2.–7.12.2022. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.029. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit