Yleisin vastaus on, että eri tahoilla on vaikutusvaltaa sopivasti kysytyissä asioissa. Esimerkeiksi käyvät tasavallan presidentti (71 %) ja eduskunta (63 %). Liian vähän valtaa omaavien lista on kansalaismielipiteen perusteella lyhyt: kaupungit ja kunnat (33 %) sekä hyvinvointialueet (32 %).
Liian vaikutusvallan haltijoiden luettelo on kirjava. Suomalaisista kaksi viidestä arvioi EU:lla (43 %) ja suuryrityksillä (42 %) olevan liikaa vaikutusvaltaa maan taloutta, työllisyyttä ja kilpailukykyä koskevissa asioissa. Noin kolmannes väestöstä ei panisi pahakseen, vaikka myös maan hallituksen (36 %), median (33 %), pääministerin (32 %), työantajajärjestöjen (32 %) ja luonnonsuojelijoiden (31 %) valtaa näissä asioissa karsittaisiin.
Mielipiteet vaikutusvallan kohdallaan olosta ovat jonkin verran muuttuneet vuoden 2020 syksystä. Aiempaa suurempi osa kansalaisista kokee maan hallituksella ja pääministerillä olevan liikaa vaikutusvaltaa talous- ja työllisyysasioissa. Ay-liikkeeseen kohdistuva kritiikki vallan kahmimisesta on laimentunut. Nykyisin aiempaa useampi soisi ammattiyhdistysliikkeelle lisää vaikutusmahdollisuuksia.
Tyytyväisyyttä kunnallispoliittisen vallan ”kohdallaan oloon” kartoitettiin pelkistetymmällä kysymyksellä ilman aiherajausta: onko eri tahoilla kotikunnassa liikaa, liian vähän vai sopivasti valtaa. Kunnissa liian vallan haltijoiden lista on yleisilmeeltään hillitty. Lähinnä yhden asian liikkeiden ja ammattiyhdistysten valtaa haluttaisiin vähentää. Yhden asian liikkeiden valtaa kotikunnassa pitää liiallisena reilu neljännes (27 %) ja ammattiyhdistysten valtaa noin viidennes (20 %).
Jonkin verran kriittisiä mainintoja kohdentuu myös tiedotusvälineisiin, elinkeinoelämään ja puolueiden kunnallisjärjestöihin. Vajaa viidennes vastaajista kokee näiden vallan kotikunnassaan liialliseksi. Vain joka kymmenes katsoo valtuustolla olevan kotikunnassaan liian paljon valtaa.
Yleisimmin katsotaan, että valtaa on sopivasti. Huomattava osa vastaajista ei myöskään kykene tai halua arvioida oman kotikuntansa vallankäyttöä.
Juuri yhdellekään taholle ei haluttaisi luovuttaa lisää valtaa omassa kotikunnassa, ei edes valtuustolle. Reilu neljännes lisäisi kuitenkin maa- ja metsätalouden harjoittajien valtaa ja viidennes ammattiyhdistysten sekä elinkeinoelämän valtaa.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 29.11.–3.12.2025. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.001. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
HUOM! Valtakunnallisiin ja kunnallisiin toimijoihin kohdistuvia valtakäsityksiä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin tutkimusosioissa:
[Tutkimusosio / valtakunnalliset toimijat]
[Tutkimusosio / kunnalliset toimijat]
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811
Kommentit