Suomenlahden rannikolla sijaitseva Uudenmaan maakunta on sekä keskushallinnon, väestön keskittymän että talouden keskus. Maakunnan alueella asuu vuonna 2022 noin 30 prosenttia Suomen väestöstä. Sen asukaslukua kasvattavat sekä kuolleisuutta suurempi syntyvyys että muuttovoitto muualta Suomesta ja ulkomailta. Ikärakenteeltaan maakunnan väestö on nuorempaa kuin muualla Suomessa keskimäärin. Noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta tuotetaan maakunnan alueella. Elinkeinorakenteeltaan alue on palveluvaltainen.
Keski-Suomen maakunta on Suomen viidenneksi suurin maakunta asukasluvulla mitattuna mutta kuuluu hitaasti kasvavien maakuntien joukkoon, jossa kasvu keskittyy Jyväskylän seudulle.
Pohjois-Karjalan maakunnan väkiluku on ollut vuodesta 1995 lähtien laskeva. Maakunnan elinkeinorakenne on palveluvoittoinen (66 %). Jalostuksen osuus oli noin 26 % ja alkutuotannon osuus 8 % vuonna 2020. Pohjois-Karjalan maakunnassa teollisuuden toimialoista metsä- ja teknologiateollisuus ovat suurimmat. Palveluista merkittävä osa on julkisen alan palveluita ja toimialoista matkailu on merkittävä työllistäjä.
Tulokset
Tulostaulukoissa 1 (taulukko 1) ja 2 (taulukko 2) on ilmoitettu tilastollisesti merkitsevien käyttökustannusten välinen Pearsonin korrelaatiovertailu samana ajankohtana sekä vuoden ja kahden vuoden päästä olevaan lapsihuoltosuhteeseen. Tällöin siis mitataan lineaarista eli suoraviivaista yhteyttä muuttujien välillä. Tilastollisena merkitsevyysasteena on käytetty arvoa p <0,05.
Taulukoista 1 ja 2 ilmenee maakuntien varsin erilainen luonne käyttökustannusten ja lapsihuolto-suhteen välisessä vertailussa. Pääkaupunkiseutua edustava Uusimaa eroaa selvästi Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakunnista. Uudellamaalla käyttökustannusten ja lapsihuoltosuhteen välinen tilastollisesti merkitsevä korrelaatio ilmenee pääasiassa sosiaali- ja terveyden aloilla. Keski-Suomessa tilastollisesti merkitseviä kuntatalouden käyttökustannuseriä ilmeni taas pääasiassa kulttuurin ja opetustoimen aloilla ja Pohjois-Karjalassa monipuolisemmin eri alojen yhdistelmänä. Vain suunterveydenhuollon käyttökustannukset Uudenmaan maakunnassa ja esiopetuksen käyttökustannukset Pohjois-Karjalan maakunnassa olivat positiivisessa yhteydessä lapsihuoltosuhteeseen. Muuten käyttökustannukset olivat negatiivisessa yhteydessä niihin. Tulos on ymmärrettävissä ja suhteellisen helposti tulkittavissa.
On erittäin tärkeää ymmärtää väestörakenteen kehityksen tilastollisesti merkittävät yhteydet kuntatalouteen Suomessa. Tutkimusteema on erittäin haastava ja vaatii paljon taustatyötä tilastojen tarkistuksen ja laatukontrollin osalta. Tässä blogissa olemme esittäneet konkreettisen tilastopohjaisen vertailun kolmen maakunnan osalta. Samanlainen alueellinen vertailuanalyysi voidaan tietysti tehdä kaikille Suomen maakunnille. Tulokset tarjoavat data- ja tietopohjaisen taustan arvioida myös hyvinvointialueiden kuntatalouksia. Tällainen tieto on nyt tarpeellista kuntatalouden ja uudistusten luomassa murrostilanteessa. Suomen kansantalouteen on kohdistunut myös koronakriisi ja viimeksi Ukrainan kriisi. Nämä globaalit ulkoiset shokit lisäävät omalta osaltaan tilastollisten talousanalyysien tarvetta riittävän kuntatalouden resilienssin eli toipumiskimmoisuuden turvaamiseksi.
Kommentit