Kuntaliitokset saavat osakseen laajaa vastustusta. Näin kokevat kuntapäättäjät ja kuntalaiset. Erityisesti oman kunnan yhdistäminen toiseen kuntaan herättää kielteisiä tunteita, kertoo uusin Kuntaliitossa tehty kuntalaistutkimus.
Tämän vuoden alusta on Suomessa vain yksi kunta vähemmän kuin edellisenä vuonna, kun Pertunmaa yhdistyi Mäntyharjuun. Liittyvän Pertunmaan kunnanjohtajan haastattelu oli poikkeuksellinen. Leena Ruotsalainen katsoi realistisesti rakenteita, näytti voimattomuuden ja surunkin rakenteiden pakottaman muutoksen edessä, mutta samalla uhkui elämänvoimaa. Täältä me tulemme vahvoina vitostien varrelta vahvistamaan Mäntyharjua, luomaan elämänvoimaa yhdessä. Kun samalla tavalla näyttää ajattelevan Mäntyharjun kunnanjohtaja Juho Järvenpää, syntyy terve kuntayhteisö. Se on valmiina ottamaan paikkansa eteläsavolaisittain älykkäästi ylivertaisten vahvuuksiensa, veden, ruuan ja metsän varassa.
Nämä johtajat nostavat katseen pois resurssi-itkusta ja kääntävät puheen elämänvoimaan, innostavaan meille kaikille. Pelkkä rakenteellinen uudistus ei olisi auttanut mitään, mutta tällä asenteella tehdään tulevaisuus.
Mitäs jos unohdettaisiin vuosikymmeneksi perinteiset rakenteelliset uudistukset ja katsottaisiin, mitä erilaiset kunnat voivat tehdä yksin ja yhdessä? Millaisia elämänvoiman alustoja ne voivat luoda? Tällöin rakennamme uudesta näkökulmasta tulevaisuuden kuntia: lähellä ihmistä olevia paikallisyhteisöjä, jotka tunnustavat realiteetit ja kutsuvat arvopohjaisesti jäsenensä mukaan tulevaisuuden rakentamiseen.
On nähtävä se, mikä meillä on vahvaa ja ainutlaatuista Suomen ja koko maailman mittakaavassa. Resurssi-itkussa saattavat maailman puhtaimmat vedet, vastuullinen ruoka ja terveysmetsä unohtua!
Eihän se ole varmaa, että pieni kunta on parempi, mutta on raikasta kyseenalaistaa suuruuden ekonomia. Voiko nyt muuttunut kunnan rooli tehdä pienestäkin kunnasta houkuttelevan ja kiinnostavan, erilaisen ja erilaistuvan? Pieni kunta tarvitsee johtajuutta, vahvan johtamispuheen, joka tunnistaa omat vahvuudet, tunnustaa realiteetit sekä rakentaa ainutlaatuista identiteettiä ja luottamusta tulevaisuuteen.
Viime vuosina on puhuttu paljon kunnan elinvoimasta. Siitä kirjoitamme mekin. Kunnan kova elinvoima liittyy asioihin ja tekijöihin, jotka ovat mitattavissa ja vertailtavissa. Pehmeä elinvoima liittyy sellaiseen, jota on vaikeaa tai jopa mahdotonta mitata. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteisöllisyyteen liittyvät asiat sekä luottamuspääoma.
Vetovoima tarkoittaa puolestaan sitä, kuinka kiinnostavana, houkuttelevana, haluttavana ja dynaamisena kunta koetaan. Pitovoima kertoo asioista ja tekijöistä, jotka saavat kunnassa asuvat ja toimivat jäämään tai viihtymään kunnassa. Haluamme mennä pidemmälle. Lumovoima esiin – lumovoimaan on valtavia mahdollisuuksia eri puolilla Suomea!
Entä sitten elämänvoima? Tuo mystinen, mutta samalla niin konkreettinen voima rakentuu asukkaiden arjessa ja kuntayhteisön toiminnassa. Se syntyy johtamispuheesta, rohkeudesta nähdä ja viisaudesta toimia. Kuntajohtajat Ruotsalainen ja Järvenpää tuskin tietävät, miten he aikovat tuon elämänvoiman rakentaa. Jos he katsovat tilastoja ja talouslukuja, ei kovin hyvältä näytä. Varsinkaan, jos he katsovat entisin silmin. Mutta he eivät katso. He näkevät, mitä heillä on paljon: eläkeläisiä ja lisää tulee, näitä paikallistalouden aktivoinnin ja kolmannen sektorin aarteita. Vapaa-asukkaita. Ruotsalainen ja Järvenpää tuntuvat tietävän: kun he saavat ihmiset mukaan, ratkaisut syntyvät. Kunnan sen erityispiirteiden takia monet ovat jo valinneet.
Kunnat, jotka osaavat hyödyntää maantieteelliset erityispiirteensä, paikallisidentiteettinsä ja yhteisöllisyytensä, ovat tulevaisuuden voittajia. Ne voivat luoda ympäristön, jossa elämänvoima kukoistaa ja jossa asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi, arvostetuksi ja osalliseksi.
Elämme kummallisessa systeemisten muutosten maailmassa. Kuntien tulevaisuutta muotoillaan valtuustosaleissa, joissa erilaiset paikalliset olosuhteet, vapaus ja demokratia nivoutuvat yhteen. Siellä paikallisilla toimijoilla ja vastuunkantajilla tulee olla mahdollisuus tehdä valintoja ja jäsentää monimutkaista todellisuutta oman alueellisen yhteisön ja sen merkitysten kautta. Pysähtykäämme kuuntelemaan, onko tuo jäsennys mukaan kutsuvaa ja mukaan tuloon rakentavaa. Tuon puheen äänensävy ratkaisee kunnan tulevaisuuden tilastoja paremmin.
Haluamme julkaisullamme rohkaista kaupunkeja ja kuntia näkemään tulevaisuuden mahdollisuudet sekä innostaa innovatiivisuuteen ja yhteistyöhön. Tuomme esiin, miten tässä valtavan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tulevaisuus on tekemisen asia. Tulevaisuuden rakentaminen alkaa tästä hetkestä. Riittää, kun on viisautta nähdä ja rohkeutta toimia.
Toivomme, että ehdokkailla ja kuntavaaleissa valittavilla päättäjillä on kykyä nähdä avautumassa olevat mahdollisuudet sekä rohkeutta toimia uudella tavalla. Viisaat päättäjät ymmärtävät, että kunta on ennen kaikkea ihmisten yhteisö. Siellä elämänvoima virtaa vapaasti ja jokainen kuntalainen voi kokea olevansa osa jotain suurempaa.
Lataa julkaisu täältä.
Elämänvoiman kunta on kirja, jossa Kaija Majoinen ja Jaana Utti purkavat oletuksia, nostavat esiin nerokkaita esimerkkejä ja haastavat ajattelemaan kuntien tulevaisuutta ihmisten, yhteisöjen ja rohkeiden ratkaisujen kautta. Kirjassa kuvataan lukuisia eri kokoisten kuntien hyviä käytäntöjä ja konkreettisia tekoja, jotka ovat syntyneet erilaisissa toimintaympäristöissä vastauksena kuntien moninaisiin haasteisiin.
Lisätietoa
Kaija Majoinen
Jaana Utti
Kommentit