Eduskunta- ja kuntavaalien tapaan puheenjohtajat johtivat puolueiden kampanjointia ja olivat aktiivisesti mukana vaaliviestinnässä. Sosiaalinen media korostui kampanjointikeinona. Tutkimus osoitti, että sekä puolueiden aluevaaliohjelmat että television aluevaalikeskustelut keskittyivät varsin tiukasti hyvinvointialueiden tehtäviin eli sote- ja pelastuspalveluihin ja niiden rahoittamiseen. Jako eduskunnan hallitus- ja oppositiopuolueisiin heijastui vahvasti vaaliviestinnässä.
Puolueet saivat listoilleen ehdokkaita varsin kattavasti eri kunnista ja väestöryhmistä. Ehdokkaita oli kaikista aluevaalien kunnista. Riittävä hyvinvointialueiden lukumäärä ja aluevaltuustojen koko tarjosivat hyvät lähtökohdat tasapainoiselle poliittisten ryhmittymien ja alueiden edustukselle. Myös pienet ja keskisuuret puolueet saivat edustajiaan aluevaltuustoihin lähes ääniosuuksiaan vastaavassa määrin, koska aluevaalien vaalipiireissä on paikkoja merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa.
Aluevaalit eivät kuitenkaan herättäneet useimpien täysi-ikäisten kiinnostusta. Vaaleja seurattiin vähemmän kuin kuntavaaleja ja äänestysaktiivisuus jäi 47,5 prosenttiin. Matalasta äänestysprosentista kärsivät erityisesti perussuomalaiset ja vihreät, joiden kannatus jäi aluevaaleissa selvästi puolueiden eduskuntavaalikannatusta matalammaksi. Valtakunnallisen puoluekannatuksen kolmen kärki oli aluevaaleissa kokoomus (21,6 %), SDP (19,3 %) ja keskusta (19,2 %). Perussuomalaiset jäi 11,1 prosenttiin ja vihreät 7,4 prosenttiin.
Noin kolme neljästä äänesti aluevaaleissa omassa kunnassa asuvaa ehdokasta
Vaalitulosten ja tutkimuksen kyselyaineiston havainnot äänioikeutettujen valintaperusteista osoittivat, että yleensä ottaen aluevaalien puolue- ja ehdokasvalinnan perusteet muistuttivat kuntavaalien äänestysperusteita. Aluevaaleille oli lisäksi ominaista alueperusteinen äänestäminen, jota toki esiintyy muissakin vaalityypeissä.
Noin kolme neljästä äänesti aluevaaleissa omassa kunnassa asuvaa ehdokasta. Asukasmäärältään suurimmissa kunnissa omassa kunnassa asuvia soveltuvia ehdokkaita löytyi helpoimmin myös äänestäjien ensisijaisista puoluevaihtoehdoista.
Sen sijaan pienemmissä kunnissa äänestäjät punnitsivat useammin, onko omassa kunnassa asuvan ehdokkaan saaminen aluevaltuustoon tärkeämpää kuin oman ensisijaisen puolueen ehdokkaan äänestäminen. Tästä asetelmasta hyötyi eniten keskusta, jonka äänistä noin viidennes tuli sellaisilta vakiintuneen puoluevalintansa muuttaneilta äänestäjiltä, jotka halusivat turvata oman kuntansa edustuksen aluevaltuustoon. Osuus oli paljon suurempi kuin muilla puolueilla.
Terveyspalvelut painottuivat aluevaalien asiakysymyksenä. On hyvin todennäköistä, että monet pienten kuntien äänestäjät halusivat turvata äänestysratkaisuillaan nimenomaan paikallisten palvelujen, kuten terveyskeskusten, säilymisen omassa kunnassa. Oman sairaalan puolustamispyrkimykset olivat puolestaan vahvasti esillä Savonlinnassa, joka oli ainoa kunta, jossa äänestysaktiivisuus oli aluevaaleissa korkeampi kuin vuoden 2021 kuntavaaleissa.
Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittama aluevaalitutkimus perustuu monipuolisiin rekisteri- ja vaalitulostietoihin, media-aineistoihin sekä aluevaalien jälkeen Kantar TNS:n keräämän valtakunnallisen valitsijakyselyn tuloksiin (n=1398). Päätutkija Sami Borgin lisäksi tutkimuksen toteuttamiseen osallistui YTM Salla Vadén, joka vastasi puolueiden aluevaaliohjelmien sekä television aluevaalikeskustelujen analysoinnista ja kirjoitti niitä koskevat kaksi alalukua.
Tutkimuksen kokonaisuudessaan pääset lukemaan täältä.
Katso tallenne tutkimuksen julkistamistilaisuudesta, jossa vaalitutkija ja Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg sekä emeritus professori Heikki Paloheimo keskustelevat tutkimuksen tuloksista sekä aluevaalien eroista eduskuntavaaleihin.
Borg, Sami. (2023) Aluevaalitutkimus 2022. Tutkimus Suomen ensimmäisistä aluevaaleista. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 116. Helsinki: KAKS. http://kaks.fi/julkaisut/aluevaalitutkimus-2022-tutkimus-suomen-ensimmaisista-aluevaaleista/
Kommentit