Eniten puolueuskollisia oli perussuomalaisia ja kokoomusta äänestäneiden parista. Etenkin Uudellamaalla äänestettiin puoluetta, jota muissakin vaaleissa. Keskustaa äänestäneiden joukossa oli keskimäärää enemmän niitä, jotka kertoivat valintansa olleen poikkeuksellinen, äänestivät keskustan ehdokasta, vaikkeivat tavallisesti äänestä muissa vaaleissa (24 %). Maaseutumaisissa (26 %) ja taajaan asutuissa (24 %) kunnissa asuvien keskuudessa oli keskimäärää enemmän niitä, jotka äänestivät tavallista poikkeavammalla tavalla.
Aluevaaleissa äänestäneistä joka toinen (48 %) sanoi äänestäneensä ehdokasta pääasiassa siksi, että pyrki saamaan aluevaltuustoon asuinkuntansa edustajan. Etenkin keskustaa äänestäneiden joukossa oli keskimäärää enemmän niitä, joiden motiivina oli oman kunnan edustajan saaminen aluevaltuustoon (63 %). Vihreitä ja vasemmistoliittoa äänestäneiden keskuudessa puolestaan vain noin kolmannes oli niitä, joille ensisijaista saada asuinkuntansa edustaja aluevaltuustoon.
Kuntakoko oli yhteydessä siihen, kuinka tärkeäksi koettiin oman kunnan edustajan saaminen aluevaltuuston päättäjien joukkoon. Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa kaksi kolmesta piti asiaa ensisijaisena asiana. Pääkaupunkiseudulla ja muissa kaupunkimaisissa kunnissa ehdokasvalinta ei perustunut pyrkimykseen tukea asuinkunnan ehdokkaita tai ainakaan siihen ei kiinnitetty erityistä huomiota.
Nuoret äänestivät itseään vanhempia ja ikääntyneet itseään nuorempia
Tutkimuksessa äänestäjiltä kysyttiin myös, äänestikö mies- vai naisehdokasta, sekä äänestikö itseään vanhempaa, saman ikäistä vai nuorempaa ehdokasta. Joka toinen äänesti naista (49 %) ja hieman pienempi osa miestä (46 %). Naisista kaksi kolmesta kertoi äänestäneensä naista (64 %), miehistä enemmistö äänesti miestä (60 %). Suurin osa perussuomalaisten (72 %) ja kokoomuksen (56 %) tukijoista kertoi äänestäneensä miestä. Vihreiden (76 %), SDP:n (63 %), vasemmistoliiton (59 %) ja keskustan (54 %) kannattajien enemmistö puolestaan äänesti naisehdokasta.
Äänestäjistä reilu viidennes (22 %) ilmoitti äänestäneensä itseään vanhempaa ehdokasta. Puolueittain tarkastellen erityisesti perussuomalaisten (44 %) kannattajat äänestivät itseään vanhempaa ehdokasta. Itseään nuorempaa äänesti lähes kaksi viidestä (37 %), kuten myös suurin piirtein saman ikäistä ehdokasta (38 %). Nuorista, 18–30-vuotiaista, enemmistö (53 %) äänesti itseään vanhempaa ehdokasta. Ikääntyneimmistä, yli 60-vuotiaista, lähes kolme neljästä (72 %) kertoi äänestäneensä itseään nuorempaa. Keski-ikäisten keskuudessa oli tyypillistä antaa äänensä suurin piirtein saman ikäiselle ehdokkaalle.
Tutkimuksen toteutus
KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 28.1.- 2.2.2022. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.398. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata ja Helsinkiä lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Lue koko tutkimusosio täältä.
Kommentit