Halusimme myös ymmärtää paremmin kasvun alueellista rakennetta ja kehityskuvaa, nostaa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmaa keskustelussa ja tuottaa tietopohjaa aluetalouden tutkimuksessa systemaattisilla tarkasteluilla. Pääsimme tekemään tutkimuksen KAKSin rahoituksella ja koostimme raportin Aluetilastollinen katsaus mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten alueelliseen kehityskuvaan.
Katsauksen tarkasteluilla selvitämme mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten1 kasvualueita ja tutkimme, löytyykö kasvuprosesseja myös maaseutumaisilta sekä väestönmuutoksen haastamilta alueilta. Katsauksen tavoitteena on luoda alueellisesti tarkka ja temaattisesti monipuolinen tarkastelu aihepiiriin sekä nostaa aikaisemmin tunnistamattomia tai keskustelussa vähäiseen asemaan jääneitä merkittäviä trendejä esiin. Analysoimme katsauksessa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihdon, työpaikkojen sekä tavara- ja palveluviennin kehitystä ja alueellista rakennetta. Tuloksia esitellään yhteensä 31 karttatarkastelulla.
Tutkimuksemme perustuu Tilastokeskukselta saatavaan yritysrekisteridataan2, joka on tutkittavissa kuntatasolla tarkimmillaan vuosittain. Data mahdollistaa siis maakunta- ja seutukuntatasoa tarkemman tarkastelun. Tartuimme kuntatasoon, koska alueellisten kasvun profiilien erot vaikuttivat olevan varsin hienojakoisia esitutkimuksen perusteella. Käsitys vahvistui tutkimuksen aikana.
Kasvun alueellinen rakenne
Havainnoissamme nousee esiin useiden kuntien aluemuodostumia, joissa tarkasteltujen yrityskokoluokkien liikevaihto on väestöön suhteutettuna vahvaa (kuva 1). Mikro- ja pk-yritysten absoluuttinen euromääräinen liikevaihto keskittyy selvästi suurimpiin kaupunkeihin, mikä on luonnollista väestön keskittyneisyydenkin perusteella.
Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu ja Lahti ovat suoraan liikevaihdossa mitattuna johtavat paikkakunnat mikroyritysten kokoluokassa vuonna 2021. Samoin on myös, jos lasketaan mikroyritysten liikevaihto yhteen pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Mikro- ja pk-yritysten väestöön suhteutetulla liikevaihdolla saadaan tarkempi kuva siitä, kuinka tehokkaasti alueet ovat onnistuneet tuottamaan yritystoimintaa.
Kun yritysten liikevaihto suhteutetaan väestöön, mikroyritysten liikevaihdon osalta suurista kaupungeista vahvin on Helsinki, mutta kaikkien kuntien välisessä vertailussa Helsinki on vasta sijalla 26.
Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihdossa väestöön suhteutettuna tehokkaimpien paikkakuntien joukossa suurista kaupungeista pysyy vain Helsinki. Väkimäärään suhteutetussa yritysten liikevaihdossa nousevat usein kärkeen pienet paikkakunnat ja seutukaupungit, mutta ilmiö ei toki koske kuin osaa pienistä tai maaseutumaisista kunnista. Tilastollisesta sattumasta ei ole kyse, koska kartoilla on havaittavissa joukko laajoja useiden kuntien aluemuodostumia, joissa tarkasteltujen yrityskokoluokkien liikevaihto suhteessa väestöön on vahvaa. Tarkastelun ehkä keskeisin anti on, että myös pienillä paikkakunnilla voidaan rakentaa kasvua tuottava vahva yritysekosysteemi. Pienten paikkakuntien kehitys jää helposti absoluuttisilla luvuilla tehtävissä seutukuntatason ja maakuntatason tilastollisissa tarkasteluissa näkymättömiin.
Kuva 1. Yritysten liikevaihto asukasta kohden mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten kokoluokissa kunnittain vuonna 2021 yrityksen kotipaikan mukaan.
Katsauksen tulokset osoittavat, että mikroyritysten sekä pk-yritysten joukossa on merkittävä määrä menestyviä ja kasvavia yrityksiä myös kasvukeskusten ulkopuolella ja maaseutumaisilla alueilla (kuva 2). Liikevaihdon muutosta tarkasteltiin vuosien 2010–2021 välillä. Yritysten liikevaihto kasvoi 11 vuodessa mikroyritysten osalta 92,2 % kunnista, mikro- ja pienyritysten osalta 88,7 % kunnista ja keskisuuret yritykset mukaan lukien 91,3 % kunnista. Mikroyritysten kokoluokassa kasvualueita oli paljon, mutta selkeimmät yhtenäiset kasvualueet muodostuivat Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan alueille, Pohjois-Pohjanmaan keski- ja eteläosiin sekä Keski-Pohjanmaalle. Pienyritykset mukaan lukien vahvimmat kasvualueet keskittyvät Pohjois-Pohjanmaan keski- ja eteläosiin sekä Etelä-Pohjanmaalle. Edelleen keskisuuret yritykset mukaan lukien kasvualueita muodostuu useita.
Kuva 2. Yritysten liikevaihdon muutos mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten kokoluokissa kunnittain vuosien 2010 ja 2021 välillä yrityksen kotipaikan mukaan.
Kasvukeskusten ulkopuolella ja maaseutumaisilla alueilla on siis merkittävä joukko mikro- ja pk-yrityksiä, jotka pystyvät tuottamaan väestöön nähden merkittävää liikevaihtoa. Ilmiöstä on löydettävissä selkeitä aluemuodostumia ja niille kohdentuu ajallisesti systemaattista kasvua. Alueelliset erot ovat toki merkittäviä, mutta Suomen verrattain hitaan talouskasvun ajanjaksolla tämän ilmiön tunnistaminen on tärkeää – samoin myös sen mahdollistaminen jatkossa.
Kohti elinvoimaisempaa tulevaisuutta?
Katsauksessa nostamme tarkasteluun myös mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten työpaikkojen alueellisen kehityksen sekä tavara- ja palveluviennin alueelliset erot ja kehityssuunnat. Tarkastelujen kunnittaisissa trendeissä työpaikkojen aleneva kehityssuunta oli vallitseva yritysten toiminnan ja tehokkuuden kehittyessä sekä työikäisen väestön vähentyessä useilla aluilla. Tavaroiden ja palvelujen viennin osalta Suomesta löytyi joukko kuntia, osa myös maaseutumaisilla alueilla, joissa myös mikro- ja pienyritykset ovat väestöön suhteutettuna merkittäviä viejiä. Alueelliset erot näissäkin tarkasteluissa ovat suuria, mutta jakautuvat monille muillekin akseleille kuin kaupunki-kehysalue-maaseutu-ulottuvuudelle.
Euroopan pienten ja kehittyneiden talouksien joukossa Suomen ja verrokkimaiden (muun muassa muut Pohjoismaat ja Irlanti) välisten kehityserojen kiinniottamiseksi tarvitaan näyttöön perustuvaa tietoa ja vaikuttavia toimenpiteitä. Uusia keinoja aluetalouden toimintaolosuhteiden kehittämiseksi kannattaa hakea kansainvälisesti, mutta mielestämme aktiivisesti myös kotimaisesti eri alueiden välillä. Käsityksemme pienempien yritysten kilpailukyvyn aluerakenteesta vähintäänkin tarkentui. Kannustamme kehittäjiä vahvimpien verrokkikuntien ja laajempien aluemuodostumien benchmarkkaukseen ja kaikkia avoimeen tiedonvaihtoon käyttökelpoisien toimintamallien levittämiseksi ja hyödyntämiseksi.
Lisätiedot: tutkimusjohtaja, FT Ossi Kotavaara ossi.kotavaara@oulu.fi, Oulun yliopisto
1Suomen mikro- ja pienyritykset yhdessä muodostivat yritysten liikevaihdosta vajaan neljänneksen (23,6 %) ja lisäksi keskisuuret yritykset mukaan lukien reilun kolmanneksen (35,2 %) vuonna 2021. Mikroyritykseksi määritellään yritys, jossa työskentelee alle 10 työntekijää, ja sillä on alle kahden miljoonan euron liikevaihto tai taseen loppusumma (ks. Euroopan komissio, 2003). Pienyrityksessä on puolestaan alle 50 työntekijää ja alle 10 miljoonan euron liikevaihto tai taseen loppusumma, kun keskisuuressa on alle 250 työntekijää vuosiliikevaihdon ollessa enintään 50 miljoonaa tai taseen loppusumman ollessa enintään 43 miljoonaa euroa.
2Tutkimuksessa hyödynnettiin useita Tilastokeskuksen yrityskohtaisia mikroaineistoja, joissa jokaisen yrityksen tilastoidut rekisteritiedot tiedot on esitetty luokittelemattomana numeerisena tietona. Pääasiallinen tilastolähde tarkasteluissa on FIRM_ENTER -mikroaineisto, johon sisältyvät kaikki tilastointikriteerin ylittävät yritykset vuosittain. Aineistosta tuotettiin tiedot liikevaihdosta, henkilötyövuosista, yrityskokoluokasta ja yrityksen kotipaikasta. Lisäksi tarkasteluun yhdistettiin FIRM_VAT-aineistosta arvonlisäverotietojen perusteella EU:n sisäkauppaan kuuluva palveluvienti. Tavaroiden ulkokaupan arvon tiedot tuotiin tarkasteluun tullin TULLI_ENTER-aineistosta. Yritysten rekisteritiedot koottiin kuntatason aikasarjaksi vuosille 2010–2021 yhdeksi taulukoksi.
Kommentit