| Kirjoittanut:
Salo aikoo palata Nokian lähdön aiheuttaman talouskriisin jälkeen tavallisten kaupunkien joukkoon. Se on tarkoittanut talouden sopeuttamista – paikoin kovalla kädellä – ja sopeuttaminen jatkuu.
Nokian matkapuhelintehtaan sulkeminen vuonna 2012 vei 55 000 asukkaan kaupungista 850 työpaikkaa. Kaikkiaan seudulta on kadonnut yli 6 000 työpaikkaa muutaman vuoden aikana.
Työpaikkakato on myllertänyt kaupungin taloutta. Tänä vuonna henkilöstösäästöjä pitäisi löytää runsaat 7 miljoonaa euroa. Maaliskuussa sovitaan, millä keinoilla tähän pyritään.
Valoa kuitenkin näkyy jo tunnelin päässä. Kaupungin ulkoiset toimintamenot ovat talous- ja henkilöstöpäällikkö Seppo Juntin mukaan nyt 10 miljoonaa euroa alemmalla tasolla kuin kesäkuussa 2012, jolloin ne olivat korkeimmillaan.
– Vuoden 2013 tilinpäätöksestä tulee ennakoitua parempi, mutta edelleen alijäämäinen.
Kaupungin kuluja pitäisi saada vielä leikattua 200 henkilötyövuoden verran 2017 mennessä.
– Sen tason Salon kaupungin talous kestää, Seppo Juntti laskee.
Kaupungin palveluksessa työskentelee 3 300 vakituista ja runsaat 400 määräaikaista henkilöä.
– Irtisanomisilta ei kokonaan säästytä, Salon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jorma Elovaara (sd.) myöntää.
Päättäjät ovat pohtineet kaikki vaihtoehdot. Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulun alla perussuomalaisten ponnen, jossa ehdotettiin päätösvallan antamista yksittäiselle työntekijälle.
Jos työntekijä suostuisi alentamaan palkkaansa, hän saisi vastineeksi turvan lomautukselta tai irtisanomiselta palkka-alen ajaksi. Aleprosentti olisi progressiivinen, keskimäärin neljä prosenttia. Kaupunginjohtaja on jo alentanut palkkaansa viisi prosenttia.
Ponsi luetettiin KT:n ja Kuntaliiton juristeilla. Molemmat totesivat järjestelyn kunta-alan sopimusten vastaiseksi – ja jopa laittomaksi.
Yksittäinen työntekijä ei voi sopia vastikkeellisesta palkka-alesta, koska se asettaisi työntekijät eriarvoiseen asemaan irtisanomisten suhteen.
Jorma Elovaara toivoo vielä 1990-luvun ihmeen toistuvan: jospa järjestöt saisivat luvan sopia paikallisesti henkilöstömenojen säästöistä.
– 1990-luvulla oli helpompaa sopia, pitkään JHL:n aktiivina, kaupunginvaltuutettuna ja aikoinaan pääluottamusmiehenäkin toiminut Elovaara toteaa.
Lähtökohdat sopimiseen olisivat myös vuonna 2014 hyvät, koska luottamushenkilöt ovat varsin yksimielisiä Salon pelastustavoitteista.
Salon luottamushenkilöillä on kaupunginhallituksen puheenjohtajan Annika Viitasen (kok.) mukaan vahva yhteinen tahtotila kelkan kääntämiseksi.
– Kaupungille pitää saada kestävä organisaatio, joka pystyy toimimaan tehokkaasti, hän toteaa.
Lue suuri kuntataloustarina Polemiikista 1/2014. Ja lue verkkosivultamme kaks.fi, mitä valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti sekä Tampereen yliopiston kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri sanovat kuntatalouden tilasta.
Kommentit