KESÄT AVAUTUIVAT KESKUSTELUILLE SuomiAreena ja muut suomalaiset keskustelutapahtumat
02.09.2025 / Esa NieminenKuntien valtionapujärjestelmä fiskaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
21.08.2025 / Lasse OulasvirtaPikkukaupunkien laadulliset kasvu-urat
07.08.2025 / Annuska Rantanen, Jaana Vanhatalo ja Ari HynynenYhdenvertainen oppimisen tuki lukiossa | Likvärdigt stöd för lärande i gymnasiet
04.06.2025 / Kaisa Pihlainen, Emmi Kujala, Camilla Svens-Liavåg, Inka Tu...Kuntien muuttuva rooli työllisyys- ja elinkeinopalveluissa
26.03.2025 / Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen ja Virpi LemponenEtäopetus perusopetuksen järjestämisessä
12.03.2025 / Pauliina Hongisto, Mira Kalalahti ja Janne VarjoElämänvoiman kunta - Viisautta nähdä ja rohkeutta toimia
22.01.2025 / Kaija Majoinen ja Jaana UttiPuolueiden ja ehdokkaiden kampanjarahoitus vuoden 2022 aluevaaleissa
13.01.2025 / Tomi VenhoHARVINAINEN HETKI - Hyvinvointivaltio valinkauhassa
11.11.2024 / Juho Saari
VALINNANVAPAUS JA SOTEPALVELUT
Yksi tämän hetken poliittinen mantra on sotepalvelujen käyttäjien valinnanvapaus. Äärimmillään tämä johtaisi siihen, että yksityiset ja julkiset sotepalveluiden tuottajat joutuisivat todelliseen kilpailutilanteeseen. Pikaisesti arvioiden tämä vaikuttaisi hyvältä ajatukselta.
Talousreorian täydellinen kilpailu tarkoittaa sitä, että kuluttajalla on täydellinen tietämys markkinoilla tarjottavista hyödykkeistä ja tuottajilla on täydellinen tietämys kuluttajien preferensseistä. Miten on sotepalvelujen suhteen elävässä elämässä?
Kuluttajajalla (eli sotepalvelun käyttäjällä) ei ole täydellistä tietämystä sotepalveluiden tuottajista. Tuottajat (sotepalveluiden) tietävät esimerkiksi erilaisten tiedostojen ja laajan koulutuksen sekä kokemuksen perusteella huomattavan määrän kuluttajan tarpeista. Täydellisen kilpailun ehdot eivät siis täyty eli ei voida puhua markkinaperustaisesta ratkaisusta. Julkisuudessa korostetaan asiakkaiden valinnan vapauden hyötyjä, mutta koska markkinoilla vallitsee epäsymmetrinen informaatio voivat tuottajat määritellä mitä palveluja kuluttaja tarvitsee. Lisäksi on huomioitava budjettirajoite – sotepalvelujen käyttäjien käytettävissä olevat varat ovat erisuuruisia.
Sotepalveluiden valinnanvapauden puolustajat perustelevat näkemystään esimerkiksi palvelujen laadun paranemisella. Julkisen sektorin kilpailuttamissa palveluissa hinta on määräävä tekijä – laadun merkityksen jäädessä alkutarjouspyyntömäärittelyjen jälkeen jopa nollaan prosenttiin. Tosin on muistettava, että Aluehallintoviraston velvollisus on pitää rekisteriä yksityisistä sotepalvelujen tuottajista ja kyseiseen rekisteriin kuuluminen on edes jonkinlainen tae tuotettavan sotepalvelun laadusta.
Verrataanpa tilannetta vaikka käytetyn auton kauppaan: myyjä tietää ja tuntee kaupan kohteen huomattavasti paremmin kuin potentiaalinen ostaja. Ostajaa onkin tämän vuoksi suojattu esimerkiksi kuluttajansuojalainsäädännöllä.
Yksinkertaistaen: sotepalvelujen kuluttajille annetaan kuva, että heillä olisi aito valintatilanne sotepalvelujen markkinoilla. Tosiasiallisesti sotepalvelujen kuluttajille pitäisi kertoa, että heidän päätöksentekonsa perustuu epäsymmetriseen informaatioon ja (usein) subjektiiviseen mielikuvaan sotepalvelun tuottajasta eli todellista markkinaperusteista tilannetta ei ole olemassa.
Jussi Y. Hyry
YTM, AmO, tradenomi (AMK),
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen 2. vpj., yhtymävaltuuston jäsen, Kajaani